lauantai 29. maaliskuuta 2014

Totuuksia kosmetiikasta

Kosmetiikkaan, ihon- ja hiustenlaittoon liittyen minua pyydettiin tekemään postausta. Vanhoja aiheeseen liittyviä meikki- ja hiustenlaittovinkkejä löytää blogin oikeassa ylälaidassa olevasta hakukentistä aika hyvin, kunhan jaksaa kaivella. Lisäksi Youtube kanavallani (XMedusaX6) on muutama hiustenlaitto- ja meikkitutoriaali.

Nyt kuitenkin päätin ottaa esille asian, mikä puhututtaa erityisesti hiusalalla jatkuvasti - kosmetiikan todelliset vaikutukset ihoon ja hiuksiin. Milloin tuote on hölynpölyä, milloin taas sitä voi kutsua mestariteokseksi ja loistavaksi aidosti koko sydämestään? Tämä kuulostaa varmasti hyvin oudolta kuluttajien korvaan, mutta hiusalaa lähdettyäni opiskelemaan olen törmännyt siihen, että loppu peleissä hyvin harva ammattilainen tuntee käyttämiensä tuotteiden todelliset vaikutukset. Vaikka tuntisi tuotteen käytön, ei välttämättä aina lueta purkkien takaosassa olevia ainesosalistoja, joista selviää aikalailla yhtä sun toista. Koska ainesosaluetteloa ei hyödynnetä, ei ole ihmekään, että jopa erilaisia tuotteita tekevät firmat kusettavat jopa meitä ammattilaisia mainospuheillaan.

Opiskellessani aikoinaan kosmetologiksi, minut aivopestiin uskomaan monenmoisiin tuotteisiin ja niiden "uskomattomiin" vaikutuksiin. Luulin aidosti, että kasvovoiteella saa kohotettua ryppyjä ja että tyvisuihke kohottaa hiukset välittömästi ilman sen kummempaa työtä. Väärässä olin. Onneksi hiusalalle lähdettyäni käsitykseni ja suhtautumiseni kosmetiikkaan muuttui täysin.

Lainatakseni kosmetiikan kemian parissa työskentelevän Raija Karan viisaita sanoja, kosmetiikka toimii niin kuin sen kuuluu toimia. Se ei ole huijausta, vaan se toimii siten, niin kuin se on suunniteltu. On olemassa oikeasti hyvää kosmetiikka. Kosmetiikkaa ei voida verrata lääkeaineeseen, joka imeytyy ihon sisään - kosmetiikka ei imeydy ihon ensimmäistä pintakerrosta syvemmälle lukuunottamatta hiusvärejä. Se ei saa imeytyä verinahkaan, lääkeaine sen sijaan saa. Kosmetiikka ei vaikuta eläviin soluihin. Jos kosmetiikan ja lääkeaineiden imeytyminen ihoon kiinnostaa, kannattaa lukea hyvin kattava postaus täältä.


Sanoin, että kosmetiikka kuuluu niin kuin se on suunniteltu toimivaksi. Kuten sanoin, kosmetiikka ei imeydy ihon läpi, vaan se jää ikään kuin kellumaan ihon pintaan, mutta koska suurin osa kosmetiikasta on 90% vettä, se yksinkertaisesti vain haihtuu pois lopulta. Se, mitä kosmeettisella tuotteella voi saada aikaan on loppu peleissä hyvin yksinkertaista. Sillä voi mm. värjätä, kosteuttaa, pehmittää, vähentää sähköisyyttä (hiuksista), virkistää ja saada pitoa. Eikö ollutkin lyhyt lista? Missä olivat kaikki ne hienot korusanat, kuten suojata lämmöltä, suojata värin haalistumista, kohottaa kasvoja, vähentää selluliittiä? Sellaista ei ole olemassakaan. Ei ole olemassa ainesosaa, joka esimerkiksi lämpösuojaa hiuksen ennen suoristamista/kihartamista, ei ole olemassa ainesosaa, joka kohottaa kasvoja. Kaikki nämä kauniit korusanat ovat mainontaa, joku voisi sanoa sitä jopa huijaukseksi. Mutta tiesitkö, että myyntiväite, jonka valmistaja olettaa kuluttajan/ostajan tietävän väitteen olevan dramatisointia, on laissa sallittua?

Onko meitä siis huijattu? Mikä tuote lämpösuoja sitten todellisuudessa on, jos lämmöltä suojaavaa ainesosaa ei ole olemassakaan? Vastaus: Se on joko kevyt muotoilutuote (joka lisää hiukseen kiiltoa suoristus/kihartamiskäsittelyn aikana) tai hoitoaine. Entäpä ryppyvoiteet? Osaan ryppyvoiteista on sekoitettu väriainetta, joka taittaa valoa niin, että rypyt "katoavat"? Entä sitten punoittavalle iholle tarkoitetut tuotteet? Niihin on lisätty vihreää väriainetta, joka taittaa punaisuuden pois. Totuus selviää ja mainoslauseet alkavat tuntua valheelta, mutta mainitsemieni ihovoiteiden kohdalla kosmetiikan todellinen tehtävä käy toteen.

On olemassa myös ainesosia, jotka moni kuluttaja kokee hyvin vaaralliseksi. Yksi näistä on ammoniakki, jota käytetään hiusväreissä. Ammoniakki on alkaliaine, joka "avaa" hiuksen ja näin ollen hiusväri pääsee tunkeutumaan hiuksen sisään. Ammoniakin tunnistaa voimakkaasta, pistävästä hajusta. Senpä takia sitä usein kuluttajat pitävätkin vaarallisena ja allergiaa aiheuttavana. Todellisuudessa ammoniakki ei aiheuta allergiaa, mutta sen sijaan sen sijasta käytettävä HAJUTON aine etanoliamiini aiheuttaa. Ostatko siis mieluummin hiusvärin ammoniakilla, joka haisee pahalle, muttei allergisoi, vai hajuttoman etanoliamiinia sisältävän tuotteen, joka saattaa herkistää allergialle?


Tästä aiheesta keksisi varmasti sivutolkulla kerrottavaa, mutta päätän tämän postauksen tältä erää tähän. Mikäli teitä lukijoita aihe alkaa kiinnostamaan enemmän ja haluatte kysyä jotakin, voin tehdä aiheesta part 2 tai jonkinlaisen Q&A postauksen, jossa vastaan teidän kysymiin kysymyksiinne kosmetiikan ihmeelliseen maailmaan liittyen.

Muistakaa kuitenkin, että kosmetiikka on nerokas keksintö. On olemassa hyvää kosmetiikkaa. Ensin vain täytyy olla realistinen sen suhteen, millaisiin mainoslauseisin uskoo ja mikä on todellisuus mainonnan takana.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Ostoksia part miljardi

En ole enää yhtään perillä monesko shoppailuihin liittyvä postaus tämä on, siksi niin köyhä otsikointi. Pitkästä aikaa esittelen teille uusia hankintojani!

Tein pitkästä aikaa tilauksen Cyberloxshopiin kaverini avustuksella. Tilasin kaksi 5 jaardin pussia mustaa, metallinhohtoista isoa tubular criniä ja kaksi pussia hopeamustaa. Lisäksi tilasin vielä ylisöpön ja hienon naamarin tulevia raveiluja varten. Viime Infektiossa näin parilla tytöllä ylihienot loxit, oli minunkin tietysti pakko päästä kokeilemaan. Kaasunaamari onkin ensimmäiseni. Jostain syystä en ole ollut niistä kovinkaan innostunut, mutta Injektio muutti asenteeni niitä kohtaan tyystin. Ja arvatkaa paljon tuo maski maksoi? Peräti 20e! Suomessa moinen maksaisi varmasti 50 e ellei jopa ylikin.

Tilauksen 3/5. Unohtivat penteleet minun tilanneen yhteensä 10jaardia mustaa ja 10jaardia hopeamustaa criniä.. Sain vain 5jaardia kumpaakin. Noh, perässä tulevat! Täytyy sanoa, että Cyberloxshopin asiakaspalvelu on todella mainiota ja vastasivat heti, kun kaverini ilmoitti heille tilauksesta puuttuvan tavaraa. 

Tein tilauksen myös Underground Storeen naistenpäivän alennusten perässä. Kyseisellä sivustolla myydään ehkä maailmankaikkeuden ihanimpia hiushärpäkkeitä ja pakkohan niitä oli ostaa, kun halvennuksessakin olivat. Tilasin siis parin silmämunarusettiponnareita ja -pinnejä, joita kuolailin sivuilla ennen alennuksia. Himottamaan jäi kieltämättä myös yhdet nutturapuikot, mutta ne jäi ostamatta.. Jos ne joskus sitten kaappaisi taas mukaan, kun rahaa on enemmän.



Tein myös osteluita viimeisillä rahoillani Goottikirppiksellä. Ostin Insanitylta yli-ihanan pinkin leopardikuosisen koristekorsetin. Tälle tulee takuu varmasti käyttöä, sillä se on erittäin mukava päällä ja kaiken lisäksi vielä näyttäväkin! Ainut miinus tulee olkaimista, jotka on suunniteltu tosi oudosti liian isoiksi. Ne tippuilevat välillä, mutta ei kai tuo nyt niin menoa haittaa ^^



perjantai 14. maaliskuuta 2014

Old times.. Oh my Goth!

Kaivelin sattumalta kaverini Antun kanssa vanhaa Photobucketissa olevaa tunnustani vuosilta miekka ja kivi. Löydettiin minusta aika loistavia kuvia. En enää yhtään ihmettele, miksi minulle naureskeltiin ympäri kyliä. Alla olevat kuvat ovat melko epäonnistuneita, siinä niiden hauskuus piileekin.

Virkistänpä siis päiväänne vanhojen kuvien saattelemana, saa nauraa!

Tämä kuva on.. Sangen tärähtänyt. Olen tässä kuvassa yökylässä Antun luona, ikää taitaa olla peräti 12-13-vuotta. Tuolloin sain ensimmäisen kerran värjätä hiuksiani mustaksi, mutta etuhiukset jätettiin aina omanvärisiksi tai ne värjättiin punaisella. Tuolloin olin vasta "aloittanut" pukeutumaan erikoisemmin, vaikkakin yövaatetus antaa ymmärtää muuta. 

Niin herkkää... Tässä kuvassa minulla taitaa olla rastat toista kertaa päässäni koskaan. Etuhiuksissa näkyy hieman omaa väriäni.

Nuo raitahanskat on itse asiassa tosi hienot, vaikkakin ne lojuvat nykyään "tukkahärpäkehyllyssäni" käyttämättöminä.

Tämä kuva on ihan siedettävä, jos vain se ei olisi noin valottunut. Kokeilin tuolloin ensimmäisen ja viimeisen kerran sinimustaa hiusväriä, joka haalistui tosi nopeasti mustaksi.

Tälle kuvalle tuli räkätettyä pitkään, kun löysin sen. Kuvanmuokkaustaitoni eivät koskaan ole olleet järin häävit ja tässä todiste siitä. Olin tuolloin varmaan 8-9-luokalla, armoton teinigootti siis tietysti. Pahuuteni suorastaan huokuu paintilla väännetyn Turmion Kätilöiden logon kautta. Ai ristus.


Minulla oli joskus aikanaan vihreä kausi menossa. Yhdistelin hirveästi vihreää ja mustaa. Nykyään vihreää näkyy pukeutumisessani äärettömän harvoin ja jos näkyy, niin pieninä paloina. En taida omistaa enää yhtäkään vihreää vaatekappaletta, jos ei lasketa serkkuni häissä ollutta mustavihreää mekkoa.

Täytyykin kaivaa jossain vaiheessa CD:t, joille äidin kanssa tallennettiin vanhoja kuvia, kun vanha kone alkoi vetää viimeisiään. Jos jotain erinomaisia otoksia löytyy teiniajoilta, heittelen niitä tänne teidän muiden nauruhermoja kutkuttelemaan :D Kieltämättä noista kuvista tulee aikamoinen nostalgia buumi, nuo oli tosi hyviä aikoja, kun kaikki oli niin suurta ja ihmeellistä, mutta toisaalta taas huomaa, miten kauhealta olen näyttänytkään.

Tein muuten blogilleni Facebook sivut. Käykäähän kurkkaamassa TÄÄLLÄ! ja tykätkää :)

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Ajat muuttuvat, niin myös gootit

Sana gootti tuntuu löytyvän hyvin monestakin blogitekstistäni, eikä mikään ihme, sillä aihe on minulle melkoinen sydämen asia. Mitä enemmän tässä skenessä on vuosia viettänyt, on myös kiinnostus tätä alakulttuuria kohtaan noussut entistä suuremmaksi. Uuden tiedon saaminen, etsiminen ja löytäminen on aina yhtä mukavaa ja aihealueeseen liittyvä pohdintakin on aina mieleistä puuhaa. Näinpä jälleen olen pohtinut goottiuteen liittyviä asioita ja tämä postaus käsittelee nimen omaan sitä, millä tavoin gootit ja goottius ovat muuttuneet vuosien varrella. Ovatko gootit pysyneet samanlaisina vuodesta vuoteen, vai onko jokin muuttunut?

Sanon vielä varmuuden estämisen välttämiseksi, että tarkoitukseni ei ole yleistää tällä tekstillä, vaan enemmänkin kertoa omia näkemyksiäni ja kokemuksia aiheeseen liittyen. Näkemyksiä on erilaisia, joten kertokaa muutkin ihmeessä mietteitänne asiaan.

Sitten aloitetaan...

PUKEUTUMINEN


TerrorCat

Olen kuulunut skeneen kauan, mutta kuitenkin sen verran vähän aikaa, etten tiedä, mikä tyylisuuntaus oli goottiskenessä muotia ennen minun päätymistäni apajille, joku tietävämpi voisi minua asiasta valaista.

Moni aiempia gootti aiheisia tekstejäni lukeneet varmaan muistavat, oli "minun nuoruudessani" cybertyyli hyvin suosittu. "Ydinjätegootti" oli nimenomaan tuolloin se kaikista kliseisin tyylisuuntaus goottimuodissa ja oikeastaan hyvin harva oli perinteisempään, viktoriaaniseen ja romanttiseen suuntaan menevää. Agonoize, Aesthetic Perfection ja Alien Vampires olivat tuolloin niitä isoja nimiä goottien keskuudessa, samoten kuin metallimusiikki oli yhtenä suurena suosikkina sen ajan goottien keskuudessa. Oikeastaan kaikki ihailemani gootit olivat tuolloin nimenomaan cyberhenkisiä ja jos ei aivan cybergootiksi itseään lukenut, oli tyylissä vähintäänkin jotain kyseiseen tyylisuuntaan viittaavaa ja yleensä se "jokin" oli gogglet tai värikkäät rastalisäkkeet. Skenestä tietämättömille sanasta gootti tuli mieleen automaattisesti mustat pitkät hiukset, korsetti ja hämähäkinseittikuvioitu mekko, kun taas itse gooteille tuli mieleen se perinteinen värikäs cybergootti kaikkine goggleineen ja pvc vaatteineen. Ei siinä, cybertyyli on edelleen se suosikki suuntaukseni, vaikkakin itse satun olemaan jokin sekasikiö sen, metallistin ja fetissigootin välillä. Nyt siis tietysti puhun vain siitä, mitä itse olen nähnyt, olen kyllä tietoinen, että tuolloin oli "perinteisille gooteille" omat piirinsä, itse vain satuin törmäämään niihin vasta viime vuosina.

Cybertyyli jäi monelta pois muutama vuosi takaperin, kun porukka alkoi "kasvamaan tyylistä ulos". Moni insideporukoihin kuuluneet muuttuivat tavallisiksi farkkuun ja t-paitaan pukeutuviksi leideiksi (missä ei toki siinäkään vikaa, jokainen valitkoon mieluisansa tien) ja goottijutut tuntuivat jääneen. Nykyään suosittua tuntuu olevan rockhenkisyys ja rentous, mikä näkyy mm. siinä, että "massakaupat" myyvät niittiä, kalloa ja okkulttihenkistä vaatetta. Enää ei tunnuta olevan yhtä kiinnostuneita cyberlox lisäkkeistä kuin joskus pari vuotta sitten, vaan nyt panostetaan enemmänkin oman tukan laittamiseen. Mikä tyylisuuntaus on sitten nykypäivänä suosittua? Luulisin, että perinteinen rockhenkisyys. Tuntui, että ennen koreiltiin enemmän "kunnon" vermeissä, kun nykyään mukavuus vie pukeutumisessa voiton.

ASENTEET



Minun ollessani teini sain toisinaan vanhempien ja suosituimpien goottien naureskeluja niskaani. Tuolloin osa "aloittelevista" gooteista leimattiin usein wannabeiksi ja porukkaan oli hankala päästä mukaan - itsehän en niihin koskaan kuulunut, enkä kuulu liiemmin nytkään. Asenne nuoria kohtaan oli tuolloin lähes häikäilettömän törkeää. Jos et omistanut sitä ja tätä Lip Servicen vaatetta, oli se maailmanloppu. Perinteiset remmihousut olivat tabu samoten kuin kissankorvahupparit, joista ainakin itse sain "troo" ihmisten haukkuja jostain syystä. Kaikki tietenkään eivät olleet niin ilkeitä, osalta sain aikanaan kehuja ja rohkaisujakin. Nykyään asennoituminen nuoria kohtaan on mielestäni muuttunut aivan toisenlaiseksi. Ollaan kilttejä ja rohkaisevia, neuvotaan, jos joku sitä pyytää ja jaetaan vinkkejä. Ennen tuntui olevan kauhean vaikea kertoa jollekin, mistä vaikkapa oli jonkun vaateriekaleen ostanut, kun pelättiin, että naapurin Elsa ostaa samanlaisen ja matkii. Nykyään ei jakseta enää välittää muiden mielipiteistä. Jos joku kysyy, mistä jokin X vaate on ostettu, siihen vastataan ilomielin, osa jopa tarjoutuu auttamaan ulkomailta tilattaessa. Enää ei tarvitse pelätä muiden suhtautumista jonkin asian tietämättömyyteen, vaan asioita voidaan pohtia yhdessä.

Toinen kummallinen asia, mikä menneisyydestäni nousee mieleen on se, että tuolloin oli hirveän wannabemaista ja noloa kutsua itseään gootiksi, sillä tuolloin kuviteltiin, että aidon gootin tunnistaa siitä, että hän ei myönnä koskaan olevansa gootti ja keksii aina vastalauseita, jos joku niin väittää, vaikka todellisuudessa henkilö itsekin tietää olevansa ja mieltävänsä itsensä gootiksi. Tuolloin oli tärkeää olla yksilö, eikä lukeutua mihinkään tiettyyn muottiin, vaikka oikeasti sitä haluttiin ja lokeroiduttiin. Mielestäni on päivän selvää, että jokainen on yksilö ja oma itsensä pukeutui miten hyvänsä ja siksi en koskaan ymmärtänyt sitä, mitä väärää on kutsua itseään gootiksi, jos sellaiseksi itsensä koki. Nykyään asenne tuota tabua kohtaan on muuttunut: Itseään saa kutsua gootiksi reilusti, eikä kukaan enää osoittele sormella ja hauku teennäiseksi - ainakaan suoranaisesti.

MUSIIKKI



Musiikki on aina ollut suuressa osassa goottipiirejä, näin on myös nykyään. Koska en tiedä, millainen musiikkityyli goottipiireissä on ollut suosittua ennen cybertyylin valtakautta, joudun sen skippaamaan. Mutta anyways.. Cybertyylin vasta noustessa suosioon, oli metallimusiikki hyvin suosittua. Turmion Kätilöt taisivat olla varmaan joka toisen gootin suosikkibändi. Sen keikoilla käytiin kuin hullut, porukka kierteli ympäri Suomea bändin perässä. Jos onnistui saamaan yhteiskuvan bändin jäsenten kanssa, sai kunniaa ja ylistystä. Lisäksi kuunneltiin Ajattaraa ja muita bläkkishenkisiä bändejä, joiden lyriikoissa roiskui veri ja suolen pätkät. Ylipäätään örinämetalli oli suosittua. Nightwish ja muut clean laulua sisältävät metalliyhtyeet olivat pannassa ja niitä jaksettiin haukkua urakalla. Lisäksi Children of Bodom, Norther ja muut vastaavat "teinien suosikit" olivat naurun ja häpeän asia - todellisuudessahan noita kuunneltiin salaa (tosin itse kuuntelin ja kuunteleen edelleen avoimesti häpeilemättä) yksin kotona ja kavereille haukuttiin minkä kerettiin. Tuolloin oli ehkä vähän noloa tykätä maailmalla menestyneistä bändeistä ja siksi moni lopettikin mm. Cradle of Filthin ja Dimmu Borgirin kuuntelemisen niiden noustua suosioon. Vaikka metallimusiikki ei joidenkin mielestä goottijuttuihin kuulu, miellän sen itse hyvin vahvasti siihen kuuluvaksi, kuten lukijani jo tietävätkin. Ja jotta kukaan ei saisi väärää käsitystä, minä arvostan jokaista mainitsemaani bändiä ja nuo bändien palvomisajat olivat kyllä kultaista, lämmöllä ja ehkä pienellä virneelläkin muistellen <3

Kun cybertyyli oli suosionsa huipulla, nousi goottipiireissäkin esiin uudenlaiset musiikilliset nautinnot, kuten Agonoize, Noisuf-x, Alien Vampires ja Aesthetic Perfection. Vaikka industrial ja ebm on aina ollut varmastikin goottien suosiossa, olivat ne tuolloin äärimmäisen suosittuja, etenkin Agonoize, joka on yksi suosikeistani. Ylipäätään rankka konemusiikki oli suosittua ja metallimusiikki jäi selkeästi (tai ainakin osittain) taka-alalle. Cybergoottien tehtyä yhtäkkisen kadon, alkoi olla hyväksyttyä kuunnella kaikenlaista musiikkia laidasta laitaan. Nykyään ei ole enää tärkeää ja oleellista, mitä kukakin kuuntelee ja tuntuu, että kaikki saavat kuunnella mitä haluavat. Skrillex, Lady Gaga ja monet "massan suosikeiksi" leimatut bändit ovat nykyään suosittuja myös goottien keskuudessa.

Tuollaisia muistoja ja näkemyksiä minun puoleltani, minkälaisia muilta synkiöiltä löytyy?

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Please don't stop the music!

Vaikka otsikko viittaakin vahvasti Rihannan kappaleeseen (ai kauhee, miten mä kehtasin), niin kyse ei ole siitä.. Näin omaksi (ja toki teidänkin) iloksenne hieman biisejä, joita on viime aikoina tullut kuunneltua enemmän kuin liikaa.


Tactical Sekt - Not Entertained


Tactical Sekt - Beslan


Asphyxia - Self Deception

Alien Vampires - Lesbian Nuns Suck Me Dry


Paradoxie - Indoxication


And One - Military Fashion Show


Että ei muuta kuin...


...I hävinnyt jonnekin.. Oli nii hyvä kuva, että pakko laittaa :D!