sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Kuulumisia haasteen muodossa

Netissä ja blogeissa pyörineen haasteen päätin pölliä omaankin blogiini ja kertoa teille kuulumisia vaihteeksi vähän randomimmin ja eri tavalla kuin pitkän kaavan selostuksen mukaan. Haaste on nimeltään 11 faktaa ja salaisuuksia. En tiedä, kenen aloittama haaste, mutta parilla bloggaajalla tämän olen nähnyt.. Nyt olisi sitten oma vuoro, vaikkei tässä kai ketään varsinaisesti haasteta.

11 RANDOM FAKTAA
Lisää kuvaa tanssiryhmän pikkujouluista.

1. Pitäisi saada aikaiseksi kuvata muutama video Youtubeen. En vain ole saanut aikaiseksi. Jotain asiavlogeja olisi tarkoitus tehdä vaihteen vuoksi, mutta aina, kun siihen olisi mahdollisuus, iskee laiskuus ja pää lyö tyhjää. Ärsyttävää, että sitä yhtäkkiä koulussa saattaa saada hyviä ideoita ja argumentteja päähänsä, että ne pitäisi melkein heti saada videoitua, mutta kotiin päästyä iskee laiskuus. On se kameran REC-nappulan painaminen niin työlästä. My Day videokin on vielä jäähyllä, en siihenkään ole sopivaa ajankohtaa saanut päätettyä. Haluatteko katsella mieluummin arkeen liittyvää videota vai jotain specialimpaa?

2. Videoiden kuvaamisesta pääsenkin huokailemaan toisen, Hopeanuoleen liittyvän blogini suhteen. Sinnekin pitäisi keksiä kirjoitusaiheita, kun postaustahti kyseisen blogin kanssa on hieman tiiviimpi kuin tämän lifestyle blogin kanssa. 

3. Rupesin äsken tutkailemaan blogiani tarkemmin. Lueskelin ensimmäisiä tekstejäni, jotka olin kirjoittanut englanniksi. Ei jessus. Niin surkeaa englantia ettei mitää järkeä. Onneksi tajusin jossain vaiheessa alkaa kirjoittamaan ihan suomeksi.. Tosin en tiedä kirjoitanko nytkään mitään kovin järkevää tänne..

4. Nauroin myös blogini nimelle ja osoitteelle. Gothic Chic. Voi tsiisus. Voiko teinimäisempää blogin nimeä ollakaan. Onneksi se on sentään ehkä edes vähän parempi kuin jokin " Dark Angel 666" *facepalm* 

5. Haluaisin jo kovaa vauhtia muuttaa pois porukoiden nurkista. Siihen vain ei vielä ole mahdollisuutta, kun opinnot vielä kesken.. Jos sitä katselisi sitten kesällä, mikä on tilanne.

6. Odottelen postisedän kantavan kotiini tässä lähiaikoina erästä yli-ihanaa takkia, jonka kaappasin itselleni goottikirppikseltä. Maksoi ehkä turhan paljon, joten rukoilen kädet ristissä, että takki on sopiva, eikä liian pieni tai iso, kuten viimeisimmät ostokseni kyseiseltä kirpparilta.

Minä ja toinen tanssiopettajani Terhi Saarinen

7. Hävettää, kun menin värjäämään hirveällä työllä ja tuskalla vaalennetut pastellipinkit hiukseni takaisin pinkeiksi. Luokkatovereiden uurastus meni hieman hukkaan, samoin kuin kaikki kotiin tukuista ostamani taittovälineet. En vain voinut enää katsella itseäni peilistä, kun hiukset näyttivät aivan järkyttäviltä.. Kaikki kun pitäisi saada nyt eikä heti. Jätin kuitenkin hiusten etuosaan valkosen suiron, johon voin sitten survoa ylijääneet hopeashampoot ja muut rohdot.

8. Olen harkinnut uuden puhelimen ostamista. Minä, joka olen vuositolkulla vihannut, siis oikeasti vihannut kosketusnäyttöjä, olen nyt himoitsemassa sellaista. Olisi niin kätevää päästä nettiin milloin vain (siis miksikään älypuhelin friikiksi en kyllä ala, en kestä sitä jatkuvaa puhelimen näpräämistä) ja ottaa hyvälaatuisia kuvia puhelimellakin. 

9. Minun pitäisi suunnitella tulevaa näyttöä varten puolipitkiin hiuksiin kampaus. Olen jo suunnitelmissani päässyt aika pitkälle, vaikkakin muutama juttu pitäisi vielä keksiä, että kampaus olisi täydellinen.

10. Taivastelen vieläkin sitä, miten hyvä Hobitti 2 oli. 

11. Odottelen ruuan valmistumista, vaikka tuntuu, että tässä ei ole jouluna muuta tehtykään kuin syöty.

SALAISUUKSIA



1. Mikä soi nyt? Mikä soi päässäsi?
- And Onen Military Fashion Show. Soi ja soi päässä. 

2. Mitä teit tänään? Mitä teet huomenna?
- Tulin kotiin pohjanmaalta sukulaisten luota. Huomenna menen ainakin tapaamaan kaveria, muusta en tiedä vielä.

3. Mitä tekisit, jos olisit päivän murmelina?
- Jaa-a. Varmaan löhöilisin :D

4. Lempi bändi? Lempi biisit?
- Nightwish. Lemppari biisit vaihtelevat koko ajan, niin en niitä listaile erikseen.

5. Kahvi vai tee? Miksi?
- Tee. Teetä saa erimakuja ja se tuoksuu paremmalle.

6. Kuvaile millainen olit 4 vuotta sitten. Kuvaile tarkasti!
- Olin lyhythiuksinen toista vuotta kosmetologialaa opiskeleva goottimörhö, joka hukkasi 7 kuukautta elämästään surkeassa parisuhteessa. Olin onneton ja epätoivoinen, mutta onneksi kaikki kääntyi lopulta parhain päin. Suhde loppui ja uusi olikin jo ovella..

7. Miksi aloitit bloggaamisen? Miten keksit blogisi nimen?
- Halusin luoda oman ns. päiväkirjan tekemisilleni. Tykkäsin myös kuvata itseäni ja kertoa itsestäni. Blogin nimen keksin Goth Chic nimisestä "goottiraamatusta". Nimeä tosin kadun jonkin verran.

8. Ketä fanitat?
- Ihmisiä, jotka haluavat kaikille hyvää. Myös sellaisia, jotka uskaltavat olla rohkeasti omia itsejään.

9. Kerro 5 parasta vlogaajaa ja bloggaajaa
- Vlogaajia seuraan tosi vähän, mutta lemppareitani ovat mm. Papananaama, Pahalapsi, Psychara, Adora Batbrat ja Amppurulaa. Bloggaajista suosikkini ovat Insanity, Adora Batbrat, Mystral ja Banshee Blackify. Jos saisi kuudennen sanoa niin sanoisin kaverien blogit :)

10. Missä näet itsesi 10 vuoden päästä?
- Toivon mukaan hiusalan ammattilaisena. Toivon mukaan myös tekemässä töitä hiusalalla, joko myynti- tai ihan käytännöntyötä. Näen itseni kuitenkin enemmän käytännöntekijänä..

11. Mitä tahdot tehdä ennen kuin kuolet?
- Vaikka mitä.

12. Voisitko muutaa ulkomaille?
- En voisi. Tykkään Suomesta liikaa. Täällä on asiat ihan hyvin.

13. Salmiakki vai suklaa?
- Suklaa totta mooses!

14. Mitä pelkäät eniten?
- Epäonnistumista ja hylätyksi tulemista.

15. Ammatti, josta haaveilit pienenä.
- Eläinlääkäri, niin kuin varmaan moni muukin lapsi.

16. Tarkoittaako tuima mielestäsi suolaista vai suolatonta?
- En tiedä noista, mutta tuima kuulostaa vihaiselta..

17. Vasta vai vihta?
- Vihta.

18. Oletko onnellinen juuri tällä hetkellä?
- En suoraan sanottuna. Olen onnellinen parisuhteessani, mutta muu elämä onkin sitten ei niin onnellista.

19. Mitä vihaat yli kaiken?
- Kiusaamista ja kaksinaamaisuutta. Nämä eivät perusteluja tarvitse.

20. Kuinka monta etunojapunnerrusta jaksat tehdä?
- Öääh.. Polvet maassa vai ei? Polvet maassa varmaan vaikka kuinka monta, mutta "kunnon punnerruksia" varmaan 5..

21. Asia, josta olet riippuvainen?
- Netti!

22. Oletko intro- vai ekstrovertti?
- Introvertti, ehdottomasti. Tykkään viettää aikaa yksin ja muutenkin sinänsä aika sisäänpäinkääntynyt, vaikka moni sanookin, etten ole yhtään niin ujo kuin itse sanon.. Ekstrovertin piirteitä minussa tuskin on paljon mitään, välillä sitä kaveriporukassa saattaa olla suulaampi kuin vieraammassa paikassa.

torstai 26. joulukuuta 2013

Joululahjoja!

Toivottavasti teidän joulu meni hyvin. Omani meni varsin mainiosti sukuloidessa pohjanmaalla tuttuun tapaan.

Tilannekatsausta kuusenkoristelusta. Enon ilme :'D 
Värjäsin muuten taas hiukset. Kyllästyin pastellipinkkiin ja siirryin takaisin shokkipinkeröiseksi.. Tai no pikemminkin fuksiaksi, väri tarrasi ehkä turhankin hyvin tällä kertaa. Eteen tosin jätin vaalean raidan vaihteen vuoksi. What ya think?

..Mutta mitäpä se pukki toi? Listausta saamistani joululahjoista!

Itselleni ostama ylisöpö laukku! Yhtäkkiä iskenyt joku laukkufriikki kohtaus, kun nettikaupoissa tulee pyörittyä ihan hirveästi LAUKKUJA katsellen. Mitähän kummaa on tapahtunut, kun yleensä oli ihan sama millainen hemppaveska on mukana.. Nykyään on pakko olla muka kovin tyylikäs. Mutta ah <3 Laukku on mukavan tilava ja kivaa kangasta. Toivon mukaan vetoketju kestää..

Sukat ovat aina tarpeen! Ne kun tuntuvat pesun jälkeen hukkuvan kuin tuhka tuuleen.. Käsivoidettakaan ei koskaan ole liikaa!

Muumilusikat minulle ja miehekkeelleni. Murulle Hosuli ja minulle Sosuli.

Tämä oli yksi parhaimmista lahjoista! Tämän käyttöä en malta odottaa, nimittäin en ole eläissäni ollut "tohtorikalojen" käsittelyssä. Kyseessä siis ns. jalkahoito, jossa karpeille sukua olevat kalat syövät jaloista kuolleen kudoksen pois ja vilkastuttavat verenkiertoa.

Okkulttivaate kokoelmaani lisää saatana meininkiä. Tälle topille tulee varmasti käyttöä kesällä, sillä tämä on sen verran cool, että menee varmasti festareilla. Tässä nimittäin selkäpuoli on läpinäkyvä.

Toinen saatana-aiheinen kokoelmaani. Tätä olin kuolaillut jo Morticiassa pidemmän aikaa ja nyt vihdoinkin sain sen joululahjaksi! Tykkään kuin Simo hillosta noista koristeluista. Vaikka printissä on kaikennäköistä, ei kokonaisuus ole kuitenkaan sekava.

Lopuksi vielä tädiltäni saamani päheet villahousut kylmiin talvipakkasiin.. Ja on meinaan lämpimät!

lauantai 21. joulukuuta 2013

Lehtijuttu Demissä!

Minua pyydettiin parisen kuukautta sitten haastateltavaksi täällä blogin puolella Demi lehteen, joka on suosittu nuorille tytöille suunnattu lehti. Suostuin ja minua haastatteli puhelimitse eräs toimittaja, jolta Demi ymmärtääkseni juttuja tilaa. Kyseessä oli meikkaukseen liittyvä lehtijuttu, joten aihekin oli minulle mieluisa.

Mielestäni tällaisen jutun tekeminen oli tosi hienoa, sillä haluan kauneusalan ammattilaisena rohkaista nuoria meikkaamisen suhteen ja korostaa, että se ei ole todellakaa pakollista. Meikkaamisen tulee olla kivaa ajanvietettä. Meikillä voi kohentaa halutessaan omaa ulkonäköään. Itse tykkään esimerkiksi kiertää kaupoissa meikkiostoksilla ja erityisesti eriväristen luomivärien kokeilu on mieluista puuhaa.

Kaikki eivät edes kuitenkaan päivittäin meikkaa, kuten esimerkiksi jutussa oleva Saga, jota haastateltiin lisäkseni juttuun meikkiä käyttämättömän ihmisen näkökulmasta. Jutun tarkoitus ei ole olla mikään vastakkainasettelu, vaan enemmänkin kertoa, mitä meikkaava ihminen ajattelee meikkaamisesta ja vastaavasti miten meikkaamaton ihminen kokee itsensä ilman meikkiä.. Eli annetaan vähän eri näkökulmia ihmisille siitä, millaisena itsensä voi nähdä meikin kanssa tai ilman. Meikissä voi tuntea olonsa myös rumaksi ja epäkotoisaksi, kuten Saga omassa tarinassaan kertoo.

Haastattelu tehtiin loka-marraskuun tienoilla ja lehti ilmestyi kauppoihin toissapäivänä 19.12.2013.

En ottanut jutusta nyt mitään lähikuvaa, mutta jos joku haluaa tuon lukaista, niin kannattaa käväistä kaupassa lukemassa..

Koska nykynuoriso tuntuu olevan hyvin epävarma itsestään, on kiva päästä kertomaan oma näkökulma meikkaamiseen liittyen, joka monelle tuntuu olevan kummallinen piikki persuksissa. Jotkut tuntuvat meikkaavan vain siksi, kun kaveritkin meikkaa ja koetaan paineita omasta ulkonäöstään. Itse tietysti pidän meikkaamisesta ja tunnen olevani meikit naamassa oma itseni, vaikka tietystikään meikittä oleminen ei mikään ongelma ole missään nimessä. Goottikulttuurissa meikkaaminen on aika iso juttu osittain, sillä sen avulla korostetaan omaa persoonallisuutta, kuten itse esimerkiksi teen. Sagan tarina oli kivaa lukea, sillä hän taas tuntee olevansa meikit naamassa joku muu - vaikkakin toisinaan saattaa jotain pikkujuttuja kokeillakin.

Olin todella otettu siitä, että juuri minua kysyttiin tähän juttuun mukaan, tämä oli todella kiva kokemus vaihteeksi!

keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Itämaisen tanssin pikkujoulut

Tänä vuonna ryhmämme järjesti ensimmäistä kertaa pikkujoulut Akaan Alibaba ravintolassa. Ohjelmassa oli ruokailu sekä tanssiesityksiä. Pikkujouluihin otti osaa noin 24 ihmistä, mikä mielestäni on aika paljon, kun tila oli varattu 30 hengelle.

Esiintymässä oli minun lisäkseni opettajani Anja Rauta ja Terhi Saarinen sekä Akaan opistolla hieman vauhdikkaampaa itämaista tanssia opettava Suvi-Inkeri Koivula, jonka tanssityyliin ihastuin täysin ja kieltämättä olisi hienoa päästä hänen oppiinsa. Suvi-Inkeri tanssii ehkä hieman eritavalla kuin mihin itse olen oppinut, joten uudenlaisen tyylin oppiminen oli hienoa. Suvin tanssi oli iloista, räväkkää ja vauhdikasta, mutta silti todella miellyttävää katsottavaa. Jospa sitä syksyllä ehtisi hänen tunneilleen..

Itse esitin juhlassa kolme tanssia, joista yksi oli soolo ja kaksi duoa Terhin kanssa. Soolo oli Saara Lehdon kurssilta oppimani baladi.

Kuvaaja: Olli Nykänen

Ravintola oli hyvin haasteellinen paikka tanssia, sillä tilaa oli ehkä 1,5m joka suuntaan, mikä on todella pieni alue tanssia, etenkin sellaiselle koreografialle, jossa oikeastaan pitäisi liikkua ainakin 10 metriä joka suuntaan.. Noh, tulipahan harjoiteltua pienessä tilassa tanssimistakin. Pääasia, että tanssit sujuivat siltikin ihan hyvin. Enoni kuvasi sooloesitykseni videolle ja lisäsin sen Youtubeen, jotta sen halukkaat voivat vilkaista. Videon laatu on kyllä vähän niin ja näin. Kuva on aika pimeä ja musta pukuni sulautuu siihen aika "mukavasti" ja siksi tanssia on ehkä hankala seurata.. Mutta menkööt!

KLIKKAA VIDEOON TÄSTÄ!

Kaiken kaikkiaan pikkujoulut onnistuivat hyvin. Tunnelma oli korkealla koko ajan ja yleisö mukana - kuten pitääkin. Virallisten tanssien päätyttyä kutsuimme myös yleisön "lavalle" tanssimaan ja viimeistään siinä vaiheessa tajusi, miten intohimoisia me itämaista tanssia tanssivat ihmiset olemme. En tiedä, milloin olisin törmännyt yhtä mukavaan tanssihenkeen kuin tässä lajissa..

torstai 12. joulukuuta 2013

Millaisia ihmisiä keikoilla pyörii?

Metallimusiikin keikoilla ja festareilla on usein tietynlaisia ihmisiä, jotka ihastuttavat, kauhistuttavat, ärsyttävät tai naurattavat. Tässä listaus heistä! Älkää ottako tätä liian tosissaan, tämä on ihan vitsipohjalta tehty - itsekin täytän muutaman tyypin kriteerit.

1. Ylipukeutunut
Ylipukeutunut tai ylipukeutuneita tyyppejä löytyy jokaiselta keikalta vähintään se yksi kappale, yleensä sellaisen bändin keikalla, joka soittaa hieman kevyempää musiikkia. Ylipukeutunut näyttää siltä, kuin olisi tyystin väärässä paikassa väärän bändin keikalla.Ylipukeutuneella on yleensä viimeisen päälle releet päällä: muovia, korsettia, platform kengät ja hiuslisäkkeet, kun muilla faneilla on päällään arkivaatteet. Ylipukeutunut on yleensä yksin tai hänellä on se muutama kaveri tai poikaystävä suojanaan ja hänestä otetaan kuvia 99% varmuudella, sillä on hän niin fabulous. Yleensä hiljainen tyyppi, jota kaikki jäävät toljottamaan. Mikäli ylipukeutunut liikkuu kavereidensa kanssa, hänen kanssaolijat jäävät hänen varjoonsa. 

2. Troo-fanityttölauma
Iso lauma fanityttöjä, jotka ovat jonottaneet aamu kuudesta saakka keikkapaikan tai festarin porteilla oli sää mikä tahansa. Satoi räntää tai vettä, tytöt ovat silti paikan päällä ensimmäisinä heti aamuyöstä. Fanitytöt kiertävät yleensä ympäri Suomea lempibändinsä perässä ja keikoilla saavat yleensä bändien jäsenien huomionkin itseensä kaikenmaailman plakaateilla ja pelleilyillä. Fanityttölauma saa myös jokaisella keikalla joko bändin nimmarit, rumpukapulat tai muuta tavaraa ja mainostavat sitä sitten joka paikassa seuraavat kolme vuotta. Fanityttölauma on yleensä se joukko, joka ottaa ihmisiä eniten pannuun. Odottavat eturivissä koko päivän lempparibändiään, aina laulajan edessä. Ovat joko täysi-ikäisiä parikymppisiä tai teinejä.

3. Häiriköijät
Häiriköijät huutelevat yleensä sitä loppuunkulutettua " Soittakaa Paranoid!"ia tai muuten kiusaavat muita faneja. Yleensä he ovat niitä, jotka tönivät ja yrittävät viedä toisten paikkoja ja riehuvat ylidramaattisesti. Tämän vuoksi heidät yleensä joko poistetaan keikkapaikalta tai saavat vähintään järkkäreiltä varoituksen.

4. Moshpittaajat
Kuuluvat osittain häiriköijiin. Pittaavat ja näin ollen ärsyttävät pittaamisesta pitämättömiä. Kuuntelevat lähes poikkeuksetta Stam1naa, Mokomaa, Lamb of Godia ja vastaavia bändejä, joiden keikoilla on aina pakko pitata. Ulkonäöltään yleensä rässiliivisiä ja maastohousullisia kavereita joko pitkällä tai lyhyellä tukalla.

4. Lähentelijät/känni-ääliöt
Eräs häiriköijien alalaji, mutta eivät varsinaisesti aiheuta häiriötä. Kännääjät yleensä tulevat juttelemaan tuntemattomille ihmisille typeriä, toisinaan yrittävät jopa iskeä. Tunkeutuvat eturiviin lasiensa kanssa tai viettävät kaiken ajan kalja-alueella, eivätkä pahemmin bändejä katsele. Hoippuvat illan päätteeksi kotiin tai lähimpään pubiin, yleensä jälkimmäiseen.

5. Nörtit
Nörttejä esiintyy aina powermetal bändien keikoilla. Nörteillä on aina lasit ja he ovat aika varmasti lukiolaisia. Nörteillä on yleensä Iron Maidenin tai vastaavan bändipaita ja he katselevat keikkoja yleensä hissukseen takarivissä päätään nyökytellen tai vaihtoehtoisesti eturivissä paikallaan seisten.

6. Tavikset
Näitä on aina paikalla. Tavikset näyttävät siltä kuin eivät kuuluisi ollenkaan porukkaan ja jäävät siksi yleensä täysin huomiotta. Kuuluvat yleensä kännääjiin tai häiriköijiin.

7. Kuvaajat
Kuvaavat jokaisen hetken keikasta erinomaisella järjestelmäkamerallaan tai muuten vaan kalliilla digikameralla, tai vaihtoehtoisesti erittäin huonolla sellaisella. Ärsyttävät niitä, jotka eivät sillä hetkellä satu kuvaamaan. Pitävät irc-galleriassa tai Facebook sivuillaan ylpeinä keikkakuvakansiotaan, jossa on lähes aina eturivistä otettuja hyvälaatuisia kuvia tai vaihtoehtoisesti kaukaa otettuja, pikselimössöisiä kuvia. Kuvaajat yleensä merkkaavat ylös kaikki mahdolliset käydyt keikat kuvakansion esittelyosioon.



8. Ulkoalueella olijat
Eivät koskaan osta tai ostavat hyvin harvoin lippuja festareille, mutta istuskelevat ulkoalueen puolella kaljaa kitaten ja musiikkia kuunnellen ja sanovat silti olleensa festareilla. Ulkoalueella olijat yleensä haukkuvat pääesiintyjiä ja kertovat, etteivät ostaneet lippua festarille, kun bändit ovat niin paskoja. Silti he notkuvat festarialueen ulkopuolella pääporttien läheisyydessä koko päivän kaveriporukkansa kanssa.

9. Teinit
Teinit ovat yleensä hyvin suosittujen bändien keikoilla. He kuuluvat yleensä fanilaumoihin tai sitten liikuskelevat yksin ympäriinsä. Teinit tunnistaa yleensä pandamaisista rajauksista ja hieman emomaisesta fiiliksestä. Osa voi olla hieman animehörhöön menevää. Ovat yleensä tyttöjä.

10. Yksinäiset
Yksinäiset ovat nimensä mukaisesti aina yksin. He eivät pelkää lähteä keikkailemaan yksin ja yleensä tulevat paikalle jostakin hyvin kaukaa. Yksinäiset voidaan jakaa sosiaalisiin tai antisosiaalisiin. Osa siis kaveeraa random ihmisten kanssa saaden näin uusia kavereita tai vastaavasti he voivat vain kökötellä nurkissa yksinään puhelintaan näpräten. Saattavat myös olla eturivin ihmisiä. Yksinäinen voi olla teini, kuvaaja, joskus jopa ylipukeutunut.

tiistai 3. joulukuuta 2013

Matkiminen

Matkimiseen liittyviä postauksia en ole tainnut kovin moneen törmätä bloggaajan "urani" aikana, joten päätinpä asiasta kirjoittaa. Aihe tuli mieleeni toisessa blogissani, jossa pohdin piirtotyyliin liittyvää "matkimista". Puhun matkimisesta hapsuissa, sillä itse käsitän matkimisen vähän eri tavalla kuin miten se yleensä käsitetään.

Minua on haukuttu matkijaksi muutamia kertoja, ei onneksi kovinkaan usein. Ensimmäinen mieleeni tuleva matkijaksi haukkumistilanne tapahtui ylä-asteella. Kuten osa lukijoista varmaan muistaa postaukseni liittyen kiusaamiseeni, muistavat varmaan myös maininneeni tuolloin olleeni koulun ainut gootti parin muun tytön ohella. Kaksi näistä tytöistä oli vuotta kahta vanhempia ja yksi oli rinnakkaisluokallani. Toinen näistä vanhemmista tytöistä kommentoi minulle joskus törkeyksiä irc-galleriaan, mm. haukkui, kuinka matkin rinnakkaisluokallani ollutta troo-goottia kaikilla mahdollisilla tavoilla. Hämmennyin, sillä kyseessähän oli ainoastaan kuiturastat, jotka olin sattunut laittamaan päähäni pari viikkoa sen jälkeen, kuin tämä kyseinen suosittuihin tyyppeihin kuuluva troo-ihminen. Koska itse kuuluin niin sanotusti pohjasakkaan, minulla ei näköjään olisi saanut olla minkäänlaista oikeutta pukea samantapaisia vaatteita ylleni kuin tämä rinnakkaisluokkalaiseni, vaikkei minulla ollut minkäänlaista tarkoitusta saatika motiivia "matkia" häntä. Jotta mieleni ei olisi jo moisista huhuista loukkaantunut, tuli tämä rinnakkaisluokkalaiseni tokaisemaan erääseen rastatukkakuvaani " Just. Sullaki rastat." ja perään armottomat mielenosoitushymiöt.

Ensimmäisiä rastaherutuskuviani.

En tiedä saiko kukaan selvää tuosta sekavasta sönkötyksestäni, mutta pointtini oli siis se, että on se jännä, miten ihmiset tuntuvat saavan kauhean hepulin mitättömistä asioista. Tietystikin näiden haukkujien tarkoitus oli puolustaa omaa muka-niin-pirun-uniikkia tyyliään, koska pelkäsivät siitä tulevan muotia koulumme hameväessä. Kyseiset tyypit eivät vain koskaan tulleet ajatelleeksi, että on olemassa saman tyylisuunnan edustajia, jotka ovat ottaneet vaikutteita aivan eri asioista kuin mistä he kuvittelivat minun niitä ottaneen, vaikka sinänsä samantyylisiä oltiin. Kauheinta ja ehkä naurettavinta tässä hommassa oli se, että kyseisien ulinoiden jälkeen en enää uskaltanut rastoineni kouluun mennä, vaan pistin ne ainoastaan viikonloppuisin ja lomilla päähäni, silloin, kun ei tarvinnut pelätä rumia kommentteja. En käsitä, miksi ihmeessä menin kuuntelemaan kyseisien ihmisten moitteita siitä, miten minun pitäisi löytää oma vaate- ja hiusmaku, eikä matkia muita.. Kun helkkari soikoon minun vaate- ja hiusmakuni oli juuri sellainen kuin olin koulussakin näyttäytynyt!

Tuon vanhemman tytön ja rinnakkaisluokkalaiseni sättimiset jäivät onneksi pariin kertaan, mutta sen sijaan sain aina kuulla itsestäni typeriä lempinimiä heidän kavereiltaan, mm. "hevi-Satu" ja "wannabe-gootti" jne, kun taas näitä "suosittuja gootteja" kutsuttiin oikein gootti-etuliitteellä ja heidän tyyliään kehuttiin milloin opettajien ja milloin kavereiden suunnalta. Näin aikuistuneena minulle on ihan yksi ja sama kuinka ihquna goottina kukakin minua pitää, mutta teininä tuo suorastaan vitutti, kun minua ja tyyliäni ei koskaan otettu vakavasti, vaan sen kuviteltiin olevan kopio näiden suosittujen pukeutumistyylistä, vaikka asia näin ei todellakaan ollut. Tyyliäni pilkattiin moneen otteeseen, mutta se ei saanut minua lannistumaan minun totuttua ilkeisiin kommentteihin. Pääasia kuitenkin oli musiikki ja oma ajatusmaailma, vaikka ulkonäkö on hyvin tärkeä asia ainakin minulle. Pilkkanimitykset loppuivat kuitenkin 9-luokan lopulla, kun nämä troo-gootit muuttuivatkin taviksiksi kuin yhdessä yössä.

Toinen mieleeni jäänyt matkimisdraama onkin aivan lähimenneisyydestä. Värjättyäni hiukseni pinkeiksi, sain heti kommenttia, joissa minun väitettiin matkivan eräitä tiettyjä bloggaajia vain sen vuoksi, että minulla sattui olemaan sama hiusväri kuin heillä. En asiasta jaksanut ottaa itseeni, kun mitään syytä ei ollut. Halusin hiuksiini vaihtelua ja räväytin yhdellä lempiväreistäni. Lähinnä kyseiset ihmettelyt ja kyseenalaistamiset ihmetyttivät, sillä ei kukaan voi kieltää ketään hiuksiaan värjäämästä millaiseksi haluaa, eikä tietyllä hiusvärillä värjääminen tarkoita automaattisesti sitä, että matkisi jotakin toista ihmistä. Ziisus. Sama jos kerrot ostaneesi jonkun paidan kaupasta, pitäisi heti olla antamassa creditsejä ja kumartelemassa jollekin toiselle siitä hyvästä, että kyseisen vaatteen uskalsit ostaa ja vieläpä samasta kaupasta! Toki, ehkä on kohteliasta kertoa, keneltä on idean johonkin asiaan saanut, mutta mielestäni kuitenkin jokainen saa kaupasta ostaa mitä haluaa ilman, että siihen pitää ensin kysyä lupa joltakin suositummalta tai jopa kaverilta... Itse kun olen kuvitellut, että bloggaajat nimenomaan haluavat jakaa vinkkejä hyvistä vaateputiikeista ja antaa vinkkejä kaikenmoisiin asioihin - sitten niitä vinkkejä ja niksejä ei kuitenkaan saisi kukaan lukija käyttää.

Omat kokemukseni matkimisdraamoista on aika pienet, mutta silti sangen mieleenpainuvat. Kaveripiirissäni matkimisdraamoja ei onneksi ole ollut - ainakaan sellaisia, mihin itse olisin liittynyt johtuen varmaankin ihan siitä, että suurin osa kavereistani edustaa tyystin erilaista tyyliä kuin itse edustan. Sen sijaan erityisesti goottikulttuurissa, kun bloggaajia on suht vähän verrattuna muun tyylisuunnan edustajiin, olen huomannut tietynlaista kateutta ja närää siitä, jos joku sattuu ostamaan samanlaisen korsetin kuin joku toinen goottiblogisti, tarkoittaen nyt lähinnä omaa tapaustani. Ns. "tavisblogeista" sen sijaan en tiedä mitään, kun en ole sellaisia seuraillut kovinkaan aktiivisesti.

Millaiseksi sitten itse matkimisen käsitän? Toisen ihmisen identiteetin kopioimisena. Yritetään olla kuin joku toinen kopioimalla selkeästi ihminen pukeutumistyyliä, kirjoitus- ja puhetapaa myöten ja yritetään elää samanlaista elämää kuin toinen ihminen - saatetaan käyttää jopa samaa nimeä. Sen sijaan vaikutteiden ottaminen on mielestäni pienten yksityiskohtien liittämistä omaan tyyliin, vaikkapa nyt pukeutumiseen tai piirrustustyyliin. Aika suuri ero omasta mielestäni, neh? Mielestäni matkijaksi haukkuminen on aika kummallista, kun kuitenkin kaikki ihmiset ottavat aina jostain asioista vaikutteita oli se sitten omat vanhemmat, julkkikset tai omat kaverit. Osa vaikutteista voi tulla ihan tiedostamatta, eikä niille sen pahemmin voi mitään. Monelle ihmiselle tuntuu olevan helppoa sanoa jonkin julkkiksen olevan suuri inspiraatio vaikkapa omaan pukeutumistyyliin, kun taas tavistallaajasta otetut vaikutteet luetaan heti matkimiseksi ja kauheaksi asiaksi, joka on noloa ja niin ei saisi tehdä. Miksi ihmeessä?

Onko teillä kokemuksia "matkimisesta"? Onko teitä "matkittu" tai onko teitä haukuttu matkijaksi?