maanantai 25. marraskuuta 2013

Terveisiä koulusta!

En ole pitkään aikaan kirjoittanut blogiini mitään koulunkäyntiini liittyen, joten olkoot tämä postaus pyhitetty kyseiselle aiheelle.

Kuten tiedättekin, opiskelen parturi-kampaajaksi täällä kotikaupungissani aikuisopiston puolella toista ja viimeistä vuottani. Koska aikuisopiskeluun ei sisälly niin sanotut yleisaineet, kuten äidinkieli ja muut tällaiset, on opiskeluaika näin ollen vuoden lyhyempi kuin vaikkapa nuorisopuolella. Siksipä opiskelutahtimme on hieman ripeämpi ja ensimmäinen vuosi menikin pitkälti uusien asioiden opettelussa.

Hiusalan opiskelu on ollut todella mielenkiintoista ja olen siitä hyvin innostunut, ehkä jopa enemmän kuin aiemmasta kosmetologin ammatistani. Hiusala on ehkä inasen haastavampi, sillä tällä alalla työnsä lopputuloksen näkee heti - kosmetologi puolella tulokset saattavat näkyä vasta kuukausien päästä. Tämän puolentoista vuoden aikana olen oppinut hirveästi asioita ja nyt tuntuu ihan oudolta ajatella, että noin kaksi vuotta sitten olin täysin tietämätön hiusväreistä ja leikkaamisesta, hyvä kun tiesin edes, millaista shampoota pitäisi käyttää millekin hiuslaadulle ja miksi. Hiusalan ansiosta olen myös hirmuisen kiinnostunut kosmetiikan kemiasta eli näin selkeämmin sanottuna siitä, mitä esimerkiksi jokin shampoo, hoitoaine tai muotoilutuote sisältää ja ennen kaikkea mitä hiukselle ja hiuspohjalle todellisuudessa voi tehdä ja miten tunnistaa harhaanjohtavat markkinointikeinot. Kemia ja teoriapuolen viedessäni minua mennessään, on kokeisiinkin lukeminen suorastaan taivaallista, kun pääsee kirjoittamaan asioista, joista tavalliset kuluttajat eivät tiedä välttämättä mitään. Kun teoriatietoa on, on oma ammattiylpeyskin paljon korkeampi. Tällä alalla (sekä ylipäätään kauneusalalla) teoria-osaaminen on äärettömän tärkeää, sillä ilman sitä ei pitkälle pötkitä.

Koska teoria- ja kemia-asiat ovat niin mielenkiintoisia, olen pari kertaa pysähtynyt ajattelemaan mahdollisia jatko-opintoja. Josko sitä lähtisi opiskelemaan ammattikorkeakouluun estenomiksi, joka siis näin yksinkertaisesti selitettynä on perehtynyt enemmän juurikin tähän teoria- ja kemiapuoleen. Haaveeni estenomi-opiskeluista kuitenkin tyssäävät kuin seinään muistaessani, miten ärsyttävää on väkertää jatkuvasti armottomia esseitä ja muutenkin se hirveä vaiva läksyjen suhteen on niin hermoja raastavaa (lukio aikoja lämmöllä muistaen..).


Opiskelujeni aikana olen myös löytänyt omat suosikki- ja inhokkityöt. Rakastan hirveästi tehdä värejä ja minua koulussa välillä sanotaankin vitsillä "Elumen-asiantuntijaksi", sillä olen ilmeisesti luokkani ainut, joka on kyseiseen suoravärisarjaan perehtynyt niin paljon. Suoraväritkään eivät ole niin yksinkertaisia kuin kuvitellaan, vaan niidenkin kanssa saattaa joutua pelaamaan riippuen käsiteltävästä hiuksesta. Ylipäätään erilaisten värien luominen on todella kivaa, kun saa samaan aikaan haastaa itsensä että myös toteuttaa omia suunnitelmiaan ja ennen kaikkea rentoutua ja antaa pienen sisäisen taiteilijasielun tehdä tehtävänsä. Olen myös huomannut, että aina ei tarvitse tehdä tylsää yksiväristä ruskeaa, vaan voi taiteilla useampien sävyjen kanssa - jopa kolmea neljääkin yhtä aikaa ilman, että lopputulos on sotkuinen. Värejä katsellessa ja inspiraatiota hakiessa sitä usein törmää ajatukseen siitä, että " olisipa kiva kokeilla tuollaista väriä" ja viime aikoina olen hirveästi haikaillut vaalean värin kokeilua. Saa nähdä, aionko uhkaukseni toteuttaa, kun kuitenkin tästä pinkistäkin tykkään hirveästi.

Kuten jo aiemmin mainitsin, kivoja juttuja ovat myöskin teoria-asiat ja ainesosien tulkitseminen ja muut kemia-asiat, sekä muotoilutuotteiden käyttäminen. Ennen alalle tulemista, en ollut koskaan tiennyt, miten esimerkiksi hiusvahaa käytetään ja miten paljon erilaisia tuotteita onkaan olemassa. Pidän myös pesujen tekemisestä, vaikka niitä kovin moni aliarvostaakin. Pesutapahtuma on kuitenkin se hetki, jolloin luodaan asiakkaaseen luottamuksen tunne ja ensivaikutelma - hyvät otteet saavat asiakkaan rentoutumaan ja luottamaan, kun taas hiveleminen ja koskettamisen pelko viestittävät asiakkaalle jotakin ihan muuta. Vaikka itse olenkin aika harvasanainen, viestitän itsevarmuuteni ja luottamukseni asiakkaalle käsieni kautta ja se kannattaa, sillä saan asiakkailta lähes aina kehuja hyvästä hieronnasta.

Omia inhokkitöitäni puolestaan ovat kampaukset, sillä en niitä yksinkertaisesti osaa tehdä mitenkään huippuhyvin. Olen vielä aivan käsi tekemään sileitä pintoja ja keksimään mitä kummallisimpia kampausvirityksiä ja yleensä päädynkin tekemään hyvin yksinkertaisia, mutta kuitenkin jollain tapaa näyttäviäkin kampauksia. Teknisesti en kampausten suhteen vielä mikään haka ole todellakaan, mutta sen voin sanoa, että viimeisimmässä työssäoppimispaikassani olen oppinut sentään föönaamaan ja siitä saankin yleensä opettajiltakin kehuja. Jospa sitä joskus vielä oppisi tekemään sileitä ja hyvin pitäviä kampauksia, eikä aina toistaa niitä samoja sekametelisoppia, mitä tähän asti olen kokeillut. Kampaustekniikoista ehdoton inhokkini on painetut laineet, joita en vain osaa tehdä mitenkään päin. Niiden harjoittelu ei ole edes hauskaa ja tuppaan luovuttamaan jo heti ensimmäisten yritysten jälkeen.. Pitäisi ottaa tässä kampaus asiassa itseään niskasta kiinni.



Hiusten leikkaamisesta minulla ei vielä oikein ole varsinaista mielipidettä, enkä osaa sanoa, luettelenko sen suosikki- vai inhokkijutukseni. Leikkaaminen on todella kivaa, jos on varma siitä, mitä tekee, mutta toisaalta taas se on hyvin turhauttavaa, jos jostakin asiasta ei ole varma. Leikkaaminen ei todellakaan ole niin yksinkertaista touhua kuin miltä se saattaa näyttää - jokainen poikkileikattu hius vaikuttaa lopputulokseen. Myös hiuksen vetäminen ja leikkaaminen tietyssä suunnassa voi vaikuttaa lopputulokseen ja siihen, miltä leikkaus näyttää.

Löytyykö lukijoista hius- tai kauneusalan opiskelijoita tai onko joku vastavuoroisesti harkinnut alalle lähtemistä? 

14 kommenttia:

  1. Minä joskus vuosi tai pari sitten ajattelin, että olisikohan kampaaja mulle hyvä ala, mutten enää ole siitä kovin kiinnostunut. Kosmetologi kiinnosti joskus myös, mutta siihen ammattiin en millään pystyisi, jos pitäisi esim. hoitaa jalkasieni tms. Ja en siis tarkoita mitenkään negatiivisesti, mutta musta vaan ei olisi siihen! :D

    Näistä aloista tulikin mieleen, että tiedätkö, onko vielä mahdollista opiskella kosmetiikka-neuvojaksi? Kaverini olisi ollut siitä kiinnostunut, mutta meille on annettu sellainen käsitys ettei sitä enää ole. o.O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kosmetologi hoitaa ainoastaan tervettä ihoa, joten jalkasieniä ei hoideta, vaan se on lääkärin tehtävä. Sen sijaan jaloista voidaan hoitaa känsiä, kovettumia ja ns. kosmeettisia "vikoja". ..Mutta kieltämättä, vaikka hanskoja jalkahoidoissa käytetäänkin, haisevat kädet silti jaloilta loppu päivän :'DD

      Kosmetiikka-neuvojista en ole ihan varma, onko sitä mahdollista vielä opiskella, mutta googlettamalla varmaan löytyy.

      Poista
  2. Elä huoli! Kampausten tekeminen nimittäin lähtee sujumaan kuin tanssi, kun opettelee perusasiat ensin huolella. Inhosin kampauksia kouluaikanani aivan saakelisti, nyt ne ovat lemppareita värjäyksen rinnalla. Leikkaaminen on itselleni jokseenkin inhokki. Pelkään tekeväni virheitä, joita ei voi enää mitenkään korjata (haha). :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leikkauksissa tosiaan jänskättää aina sen verran, että leikkaako päin persettä vai ei ja se on ehkä kaikista pa-ka töistä se, mikä saa eniten kritiikkiäkin.

      Itse vihasin aluksi permisten tekemistä, mutta nyt se on yksi lempparihommistani :D Unohdin sen tuolta listasta. Toivon mukaan löytäisin samanlaisen suhteen kampauksistakin joskus :D

      Poista
    2. Permis on kans ihan huikeeta hommaa! Okei se haju on todella iso miinus, mutta rullaaminen on terapeuttisen rauhottavaa :D

      Poista
  3. Olen enemmän tekniikan alaan päin, mutta hiustenleikkuu ja -värjäys on kiinnostanut ihan harrastuspuolella :) Itse leikkaan ja värjään nykyisin miestuttujeni päät milloin mitenkin, mutta olisi kiva oppia enemmän jotain leikkaustekniikoita (esim. ei mitään hajua miten leikataan pitkät hiukset kerroksittain kuten parturissa eli vähän helpommannäköisesti kun itse on joskus leikannut :D). Onkohan tällaisista olemassa mitään pikakursseja esim. kansalaisopistoissa tms?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiustenleikkauskursseihin en ole törmännyt kertaakaan erikseen missään, joten voi olla, että opettavat vain alalle ryhtyville :S

      Poista
  4. Mielenkiintoista! Olen tässä lähiaikoina pohtinut että menisinkö yo-pohjaiseen hiusalan koulutukseen lukion jälkeen. Saanko kysyä missä opiskelet? :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkeakosken Ammatti- ja aikuisopistossa :)

      Poista
  5. Hei! Haluaisin kysyä sinulta vinkkiä hiusten värjäämiseen. Värjäät varmaan itse hiuksesi ja värisi on täydellisen tasainen kuvista päätellen.
    Olen värjännyt tukkaani 1,5v shokkipunaisella blondatun tukan päälle ja nyt puolen vuoden ajan minulle on tullut aina otsiksen päällimmäisiin hiuksiin ja muuhun tukkaan päälimmäisiin hiuksiin tummempia raitoja. Hoidan tietty pesut ja harjaukset ennen shokkivärin laittoa, mutta puolen vuoden ajan on käynyt niin, että päälimmäisiin hiuksiin tulee tummempia raitoja. Vaihdoin puoli vuotta sitten sävyä, mutta en merkkiä ja en tiedä voisiko se vaikuttaa. Vaihdoin sävyä directionsin pillarbox redistä vermillion rediin jolla on hiuksissani aivan loistava kestävyys kun edellinen haalistui pinkihtäväksi.
    Aina kun värjään niin pidän väriä juuressa ensin ja sitten latvoissa vähemmän aikaa. Juurikasvun värjääminen lähestyisi taas ja mietin että pitäisikö jokin värjäyskikka kehittää, että värjään ensin juuren, sitten latvat ja lopuksi lyhyeksi aikaa päälimmäisiin hiuksiin väriä :F Aikaisemmin sain aina tasaisen sävyn eikä tätä ongelmaa ollut. Värjäyksen jälkeen vaalennan tummempia kohtia pesemällä hiuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värjään periaatteessa itse hiukseni, mutta yleensä koulussa luokkakaverit laittavat :)

      Tuohon on vähän vaikea sanoa mitään, kun en näe hiuksiasi. Toisinaan värit voivat ottaa kiinni "liian hyvin" johonkin vaalennettuun, tosi huokoiseen kohtaan ja näin tulos on tummempi, kun hius "imaisee" värin sisäänsä. Myös levityksen tulee olla hyvin tasainen ja värimassaa tulee olla runsaasti, jotta lopputulos on tasainen. Onko alla oleva vaalennus täysin tasainen? Auttaisi ehkä enemmän, jos näkisin, miltä tummat osat näyttävät. Jos alla oleva vaalennus ei ole tasainen, niin suoraväristä tulee tummempi kuin vaaleampiin kohtiin. Mitä värejä olet aiemmin käyttänyt hiuksissasi ja montako vaalennusta olet tehnyt ennen punaiseksi värjäämistä?

      Poista
  6. Kiitos vastauksesta! Yririn ottaa kuvaa, mutta niissä eivät nuo tummemmat raidat juurikaan erottuneet. Kunnon valoakaan ei oikein ole..Vastavärjätyssä tukassa ne ovat hyvin tummia.

    Ennen kun aloin värjäämään punaisella niin en ollut koskaan vaalentanut tukkaa, sillä pelkäsin mitä vaalennus tekisi hiuksilleni. Siirryin mustasta punaiseen kaupan punaisilla kestoväreillä ja tukkani oli pitkään punaruskea jonka päälle sitten lopulta kokeilin vaalennusta (yksi vaalennus riitti joka oli täysin tasainen) 1,5v sitten ja siitä saakka olen käyttänyt shokkipunaista. Tuossa keväällä vaalensin koko pään vaihdettuani sävyä. Luulisin että nämä raidat johtuvat juuri tuosta ettei vaalennus ole tasainen kun sitä menee juurikasvun yli. Juuresta tulee aina blondi ja muualta sellainen lohenpunainen. Minulla on hidasta hommaa tuo juurikasvun värjääminen, aloitan aina ihan keskeltä päätä ja siirryn sitten taaimmaisiin hiuksiin ja kun olen saanut homman loppuun niin katson siitä sitten sen puolen tunnin vaikutusajan, mutta ehkä se ei ole hyvä idea jos keskellä päätä väri on vaikuttanut jo vartin? Minun kannattaisi varmaan vielä tarkemmin levittää blondiväri ettei sitä menisi juurikasvun yli liikaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Latvaasi on todennäköisesti jäänyt kertymiä aiemmista väreistä, eli mustasta ja muista. Jotta punainen olisi täysin tasavärinen, tulee latvan ja kaikkien muidenkin osien olla vaaleita. Tyveä olet vissiin värjännyt tekstisi mukaan ihan oikein, kannattaa tosiaan varoa levittämästä vaalennusainetta tyven yli (jos vaalennusaine osuu jo vaalennettuun hiukseen, niin hius voi katketa kemiallisen reaktion seurauksena).

      Vaikutusaika lähtee aina siitä, kun väri on levitetty koko päähän. Vaalennusaineen (eli värinpoiston) kanssa sen sijaan tulee tarkkailla vaalennusta. Jos vartin kohdalla vaalennus on tyvestä hyvä, pese väri pois. Puolen tunnin vaikutusaika on vähän vaalennusaineen kanssa "noin abauttiarallaa" aika, sillä kaikkien hius vaalenee vähän eri nopeudella. Jos pelkäät vaikutusajan ylittyvän, levitä ensin vaalennusaine hiusten takaosaan. Tällöin voit pestä sen osan ensin pois, josta vaikutusaika on jo ns. mennyt umpeen. Värien ja "shokkivärien" kanssa ei ole niin tarkkaa, ylittyykö vaikutusaika vai ei.

      Poista
  7. Kiitos vastauksesta! Itseasiassa värjäsin tukkaani viimeisen kerran mustalla 2009 syksyllä ja latvat ovat olleet aina tasaisen väriset ^^; Mutta minäpä hyödynnän näitä vinkkejäsi jatkossa ja varon vaalennusaineen joutumista tyven yli.

    VastaaPoista