perjantai 30. elokuuta 2013

Enemmän kuvia, vähemmän puhetta..

Lisää, ehkä parempilaatuisia kuvia viime tanssinäytöksestä. Kuvien ottajina ovat toimineet Olli Nykänen ja Maria Fyhr, iso kiitos heille!

Ryhmästämme on muuten nykyään olemassa Facebook sivu eli jos joku haluaa meistä käydä tykkäämässä, niin klikatkaahan tähän osoitteeseen. Facebook sivuillamme on kuvia näytöksistämme ja ilmoittelemme sinne tulevat esiintymiset jatkossa. Sivut ovat vielä vähän työn alla (eli suomeksi keskeneräiset), mutta eiköhän ne tuosta valmistu pikku hiljaa :)

Mutta nyt niitä kuvia!









Lisää kuvia pitäisi olla tulossa, katsotaan josko niitä muutaman tänne heittäisi samalla~

tiistai 27. elokuuta 2013

Kitinää musiikkimaun vaikutuksesta baarikäyttäytymiseen

Mieltäni on jo pidemmän aikaa kaivanut tai pikemminkin ärsyttänyt eräänlaiset olettamukset "kansan mustista lampaista" eli mm. gooteista ja metallimusiikista (älkää nyt ruoskiko minua, kun yhdistän nuo kaksi "aivan eri asiaa toisiinsa", mutta kun ne vain on..) joista tämä postaus kertoo. Yleisistä stereotypioista liittyen gootteihin olen jo postauksen tehnyt tänne, mutta tämä postaus käsittelee lähemmin musiikkia ja musiikkimakua. Toki tuossa aiemmassa postauksessani oli myös tällaisia olettamuksia ja ennakkoluuloja, mutta ymmärrätte pointtini luettuanne tämän tekstin.


Viimeisimpään ärsyttävään olettamukseen törmäsin eräissä bileissä vähän aika sitten. Yllättäen olin porukan ainut "synkiö" ja erotuin edukseni (ja epäedukseni) joukosta. Heti tapaamispaikalle tultuani porukka alkoi kehumaan pinkkiä tukkaani ja meikkiäni, mikä tietysti oli vain imartelevaa. Kuitenkin päästyämme juhlinnassa pidemmälle, siirryimme erään henkilön asuntoon, johon järjestäjät olivat keränneet musiikkia Spotify listalle juhlia varten. Kuten arvata saattaa, musiikki ei ollut yhtään sitä, mitä itse kuuntelen ja mistä pidän, vaan juurikin sitä perus NRJ musiikkia (Rihannaa, Elokuuta, Cheekiä jne.), mitä olen saanut kuunnella jo aivan tarpeeksi työ- ja koulumaailmassa. Asia ei kuitenkaan minua haitannut, koska tiesin muiden juhlijoiden pitävän erilaisesta musiikista kuin minä ja miksi muutenkaan asian olisi pitänyt haitata?

Muutaman tunnin jälkeen minulta alettiin kuitenkin heti tivata: "Onks sulla nyt ihan tylsää kun tää ei varmaa oo sellasta musaa ku sä tykkäät kuunnella?" Tuo kysymys.. En vain käsitä. Vaikkei musiikki todellakaan ollut mieleeni, en tehnyt siitä missään vaiheessa mitään numeroa, vaan kuuntelin näyttämättä inhotustani mitenkään ulospäin, enkä kommentoinut soitettavia kappaleita millään tavalla. Juhlin siis aivan samalla tavalla kuin kaikki muutkin paikalla-olijat. Onko sillä niin väliä, mitä musiikkia taustalla soi, kun kuitenkin pääasia on itse juhlinta ja musiikki oli kuitenkin valittu juhlakalua varten, eikä minua varten? Olisiko minun pitänyt alkaa heti mollata kaikkia biisejä surkeiksi ja alkaa kehuskelemaan, miten oma musiikkimakuni on ainut oikea musiikkityyli ja kaikkien pitäisi kuunnella samaa?

Kysymys ei ollut osoitettu minulle todellakaan mitenkään törkeästi, vaan se oli enemmänkin huolestunut (siis kuvitelkaa, joku huolestuu siitä, pärjäänkö varmasti ei-metallimusiikki-hippaloissa ) Muutenkin kavereiden kanssa baarissa ollessa törmää usein tähän legendaariseen: " En mä voi tulla sinne X baariin ku sielä ei soi metallia/poppia/räppiä/iskelmää". Siis voi hyvänen aika, sanonpa vain. Onhan se mukavaa, että meille metallikansalaisille ja muille alakulttuurin edustajille on perustettu "omat baarimme", mutta miksi jokin tietty musiikkityyli voi estää jotakuta menemästä johonkin tanssiklubille tai vastaavaan? Eikö tärkeintä ole se mukava seura ja hauskanpito? Myönnettäköön kuitenkin, että itse viihdyn paremmin oman musiikkini tahdittamana, mutta en ole koskaan kieltäytynyt menemästä baariin, jossa ei soi suosikkimusiikkini ja välillä on oikeasti kivaa irroitella vähän erilaisemman musiikin tahdissa. Miksi siis jokin musiikkityyli, vaikka nyt se NRJ renkutus, voi estää jotain metallista/goottia/rokkaria/emoa/jne.. menemästä jonnekin? Samaa voisi itse asiassa kysyä toistepäinkin: Mikä kumma siinä on, että jos vaikka joku metallisti ehdottaa ei-metallisti-kavereilleen metallibaarissa käyntiä, asiasta aletaan heti vääntämään kättä ja keksimään tekosyitä. Sanoisin, että naurettavaa! Myönnän toki itsekin sortuneeni tällaiseen tyhmyyteen, mutta aina sitä myöhemmin ihmettelee, että voi että kun piti olla lapsellinen senkin asian suhteen ja sitä kautta yritänkin välttää purkamasta kaikkia aggressiivia tunteitani "kaiken kansan" musiikkista.


Vaikka edustaisikin jotain tiettyä skeneä tai pitäisi muuten vain jostain tietystä musiikkityylistä, on mielestäni naurettavaa alkaa pilkkaamaan joitakin baareja/klubeja/jne paikkoja vain niissä soitettavan musiikin takia. Veikkaan, etten ole ainut, joka tällaiseen on törmännyt, joten kertokaahan omia kokemuksianne niin ärsyynnytään kaikki yhdessä.

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Just Dance!

Jälleen pääsen raportoimaan teille viimeisimmästä tanssiesityksestäni, joka tuttuun tapaan oli osana Valkeakosken Paperitytön ehtoo nimistä tapahtumaa. Esiinnyimme ryhmäni kanssa Valkeakosken kesäteatterin lavalla, joka on mielestäni erinomainen esiintymyspaikka. Se on iso ja eri paikkakunnaltakin saapuvat katsojat tietävät suurinpiirtein paikan sijainnin - onhan kyseisellä lavalla esitetty monia kehuttuja teatterinäytöksiä.

Viime esiintymisestä onkin aikaa, sillä se oli jo huhtikuun lopulla, Tanssin Juhlassa, josta laitoinkin teille videota. Tässä vielä Olli Nykäsen ottama kuva kyseisestä näytöksestä, tällä kertaa itse showsta, ei kenraaliharjoituksesta, jossa video oli kuvattu:


Mutta takaisin Paperitytön ehtooseen. Teetätimme ryhmäni kanssa pienen mainoksen näytöksestämme, josta tuli mielestäni oikein hieno. Levittelimme näitä mainoksia ympäri Valkeakoskea, toivon mukaan joku paikallinen ne huomasi. Mainos on kivan värikäs, sillä viime vuotinen mainoksemme oli todella "näkymätön" - Wordilla väsätty A4 kokoinen lappu, jossa oli muutama kuva esiintymisistämme. Meillä oli myöskin Facebookissa tapahtuma-ryhmä (vai miksikä niitä kutsutaan), joten mainostus näytöksestä oli paljon parempaa kuin viime vuonna. Näytöspäivänä tietysti satoi kaatamalla, tihkutti ja sää oli muutenkin tosi huono, mutta katsojia oli kuitenkin ihan mukavasti paikalla - vaikkakin niitä saisi olla aina enemmänkin. Onneksi kuitenkin meillä ja yleisöllä oli katto pään päällä.


Oman tanssiryhmäni lisäksi, mukana oli myös tamperelainen Americal Tribal Style tanssiryhmä Louhen tyttäret, joista olen aiemmin kertonutkin toukokuun tienoilla. Oli mukavaa saada oman ryhmän lisäksi mukaan toinenkin, erilaisempi tanssiryhmä, vaikka ulkopuolisen mielestä tribal varmasti on hyvin samankaltaista perinteisen itämaisen tanssin kanssa. Tulikin mieleeni, että pian pitäisikin ilmoittautua tribalin syventävälle kurssille Ahjolan opistoon!

Näytöksessämme oli 10 tanssia, joista itse esiinnyin viidessä. Esitin jo videolta tutun Shaabin uudessa vaaleanpunaisessa puvussani ja täytyy sanoa, että näyttävämpihän tuosta tanssista tuli kertalaakista, kun yksinkertaisen, itsetehdyn puvun tilalla onkin kunnon releet. Shaabin lisäksi esitin Persianlahdelta kotoisin olevan Sauditanssin, joka onkin varmaan vanhoille lukijoille tuttu vuoden tai parin takaa. Näiden kahden lisäksi esitin ryhmässä tanssin huivilla, Zeina nimisen estraditanssin sekä improvisaation, josta otin videota:


Improvisaatio tanssissa ideana oli se, että jokainen tanssii soolona pienen pätkän muiden tehdessä taustalla mitä haluaa. Oma osuuteni oli aika vaikea, koska kappale nopeutuu melko paljon loppua kohden, joten kotona vietinkin pari-iltaa epätoivoisena miettien, mitä pirua keksin omaan osuuteeni ilman, että se olisi liikaa samaa jankuttamista. Tuollainen siitä nyt tuli, toivon mukaan on yleisön mielestä tarpeeksi hyvä :) Itse kun olen enemmän yksityiskohtien kanssa mässääjä, on tuollaiset nopeatempoiset kappaleet haastavia, kun niihin ei usein sovi mikään hidas pyörittely. Käsien käytön kanssa minulla on vielä harjoittelemisen varaa, mutta lisää harjoitusta tulee varmasti syksyn Tribal kurssilla.


Matskua huivitanssista. Huivi oli kyllä todella epäkäytännöllinen tässä säässä, kun yhtäkkiä alkoi tuulla ja kaikkien huivit menivät solmuun, mutta eipä tuo menoa haitannut :)

Sauditanssi ei koskaan ole ollut mikään suosikkini, mutta yllättäen moni yleisössä ollut kertoi jälkeenpäin sen olleen yksi parhaimmista tansseista.



Back in basics. Ensimmäinen tanssipukuni. Sairastapauksen vuoksi jouduimme pikaisesti lisäämään ohjelmistoon yhden helpohkon tanssin, Zeinan, jota harjoiteltiin ahkerasti takahuoneessa ennen h-hetkeä.

..Ja viimeinkin uuden pukuni kanssa estradilla! 

Loppuun vielä kuvaa Tribal ryhmästä. Minä kyllä teen kaikkeni, että opin itsekin joskus pitämään miekkaa pään päällä ilman mitään pidikkeitä! 


Näytöksen jälkeen menimme kahden kaverini kanssa paikalliseen baariin Panamaan katsastamaan Timo Kotipelto & Jani Liimatainen duoa. Ihan uskomatonta, että noin "isot nimet" tulevat tänne pieneen kyläpahaseen esiintymään. Vaikka keikka oli akustinen, se oli todella hyvä. Kaksikko oli mainiosti muokannut nopeista hevimätöistäkin hyviä versioita, vaikka yleensä bändit sössivät pahan kerran yrittäessään väkertää jostain menevämmästä kappaleesta rauhallista akustista versiota. Setissä oli kappaleita mm. Stratovariukselta, Sonata Arcticalta, Iron Maidenilta, Ozzylta ja Bon Jovilta. 

Erityisen mielissäni olin nähdessäni Liimataisen varmaan 8-10 vuoden jälkeen. Hänet olen nähnyt viimeksi Sonata Arctican riveissä vuoden 2005 Ankkarockissa ja itkuhan siinä oli päästä, kun tuon ihanaisen näki tekemässä soundcheckiä. Harmi, että ei ollut uskallusta mennä kysymään kaksikkoa yhteiskuvaan, tosin loppuillan shottien myötä siihen olisi varmasti riittänyt rohkeutta ehkä liiankin kanssa..Tunnelma oli kyllä katossa, mahtava lopetus hyvälle päivälle!

maanantai 12. elokuuta 2013

New tattoo! Skulls and roses

Kävin eilen hakkauttamassa ihooni uuden tatuoinnin, josta en ole tainnutkaan vielä mainita blogin puolella paljon mitään. Osa varmaan muistaakin minulla olevan selässä musta kissa, joka pitelee pentagrammia? Päätin jatkaa kyseistä kuvaa, sillä se tuntui niin yksinäiseltä selässä. Onneksi päätin jatkoa ottaa, sillä nyt kuva on paljon suurempi ja kokonaisuus on paljon parempi!

Kuva ilman salamaa, jossa uutukaisuus sulautuu paremmin vanhaan kuvaan. Älkäätten muuten hämääntykö, tuo kissatatuointi on 3 vuotta vanha ja sitä pitäisi mennä värityttämään uudelleen jossain vaiheessa. Kisu ei luonnossa noin epätarkka todellakaan ole, eikä noin hailakka :3

 Idea kissatatuoinnin jatkamiseen lähti siitä, kun mietin haluavani ottaa selkään jotakin. Tiesin jo melkein heti idean saatuani, mitä haluan ottaa ja koska kissa-tatuointini on melko realistinen, halusin jatkaa sitä perinteisemmällä tatuoinnilla: pääkalloilla ja ruusuilla. Tatuointi on tällä kertaa täysin tatuoijani suunnittelema. Aiemmin olen vienyt hänelle valmiin kuvan, mutta tällä kertaa annoin hänelle vain toiveeksi sen, että kuva olisi jatkoa kissatatuointiin ja siinä pitää olla ruusuja ja pääkalloja.

Ruusut halusin ehdottomasti enemmän pinkeiksi kuin punaisiksi, sillä pinkki väritys sopii olemukseeni paremmin kuin kirkas punainen, toki sekin varmasti olisi näyttänyt yhtä hyvältä. Tatuointiin olen erittäin tyytyväinen. Sen tekemiseen meni 4 tuntia ja voin kertoa, että loppuvaiheilla aloin jo irvistellä tuskissani. Pidän myös siitä, että pääkallot ovat kaikki hieman erilaisia. Ne tuovat kokonaisuuteen elävyyttä.

Tarkempi kuva uutukaisesta salaman kanssa. 

Kuva on nyt kokonaisuutena oikein hyvä omasta mielestäni, mietin siihen kyllä vielä joskus ehkä lisääväni jotain tekstiä, mutta se jääköön tulevaisuuteen muhimaan. Minulla on nimittäin jälleen kerran uusi tatuointi idea mielessäni ja ajan aion varata heti kun tämä selkä on parantunut~

maanantai 5. elokuuta 2013

Ikimuistoisimmat keikat ja festarit (2005-2013)

Keikkoja on aina kivaa muistella vielä vuosia jälkeenpäin. Kaverini Hannan kanssa olemme kiertäneet eri festareita ja keikkoja vuodesta 2005 alkaen ja Hannan kanssa onkin aina kivointa olla keikoilla, vaikka musiikkimakumme ovatkin loppupeleissä aika erilaiset. Katsastakaahan muuten Hannan blogi, jossa hän kirjoittelee keikoista, joilla on käynyt ^^

Jokainen keikka, jolla olen ollut, on yleensä ollut hyvin ikimuistoinen. Yksikään konsertto ei koskaan ole saanut minua pettymään tai lähtemään kesken pois, vaan kaikki on sujunut 99% niin kuin on pitänytkin. Toki festareilla törmää huonoihin livebändeihin, mutta yleensä nämä riman alittajat ovat onneksi olleet ei-lemppareita. Mutta nyt asiaan eli listaukseen parhaimmista ja ikimuistoisimmista keikoista!

ANKKAROCK 2005


Kuvan on ottanut Hannan isäpuoli. Olimme tuolloin vielä niin lapsosia (n. 12-vuotiaita) ettei meitä päästetty Vantaan pelottavaan korsoon ilman valvontaa :'D

Ankkarock on ensimmäinen festivaali, jossa olen koskaan ollut, joten sen takia se kuuluu suosikkeihini. 2005 oli vuosi ja Nightwishia olimme katsastamassa Hannan kanssa ensimmäistä kertaa. Tuolloin Tarja oli vielä bändissä ja tämä keikka olikin ensimmäinen ja viimeinen Nightwish keikka, jolla näimme Tarjan vielä esiintyvän. Onneksi kuitenkin olemme päässeet todistamaan Tarjaa Nightwishissa edes kerran! Ankkarockissa tuli katsastettua ensimmäisen kerran myös Sonata Arctica, jonka esitys vei sydämeni siltä seisomalta.

MILJOONAROCK 2008



Vuosi 2008 on ollut tähän mennessä paras keikkavuosi koskaan. Tuolloin tuli käytyä todella monella keikalla ja festarilla, Miljoonarockin lisäksi mm. Sauna Open Airissa, Tuskassa ja Vanaja festareilla. Miljoonarockissa olimme Hannan kanssa jälleen katsomassa Nightwishia, ensimmäistä kertaa eturivistä, jos oikein muistan. Miljoonarock reissu oli aivan mahtava. Lähdimme aikaisin aamulla äitini kyydittämänä Ruovedelle, josta matka jatkui bussikyydillä Tuuriin, jossa Miljoonarock oli. Enpä ole koskaan ennen matkustanut jonkun bändin perässä noin kauas, etenkin kun palasimme seuraavana aamuna seitsemältä.

SAUNA OPEN AIR 2008




Sauna open Air 2008 lukeutuu aivan listan kärkipäähän. Hannan kanssa, jälleen kerran. Olimme ensimmäistä kertaa festareilla koko viikonlopun (eli kolme päivää). Hirveän pieniä olimme vielä tuolloin, vaikka luulimme olevamme kauhean vanhoja. Saimme hirveästi yhteiskuvia ja nimmareita, mm. ylläoleva fanituskuva Kotipellon kanssa. Pääsimme myöskin mukavasti eturivi paikoille katsomaan lempparibändejä ja tunnelma ylipäätään oli mahtava.

TUSKA OPEN AIR 2008

Halusin hauskuuttaa teitä tällä karsealla Tuska 2008 outfit kuvalla, jossa olen NIIN kauniina :'DD

Tuska open air oli myöskin mahtava. Dimmu Borgir ja taas kerran eturivistä. Tämä festari jäi osittain mieleen myös siitä, kun Hannan kanssa jonottelimme Dimmujen nimmareita Stam1nan soittaessa kauimmaisella lavalla. Noh, nimmarit jäi saamatta, koska Dimmut lopettivat nimmareiden jaon kesken ja samalla jäi Stam1nakin näkemättä. Dimmujen lisäksi tuli nähtyä mm. Amon Amarth ja Carcass, jotka olivat aika hyviä, vaikken ko. bändien musiikkia sen pahemmin kuuntele. Jostain syystä kaikista kivointa on käydä katsomassa kunnon örinäbändejä livenä, koska esiintymiset ovat aina hyviä ja kiinnostavia.

FINNISH METAL EXPO 2010
Children of Bodomin kosketinsoittaja Janne Warman

Turmion Kätilöiden Spellgoth

..Ja Nightwishin rumpali Jukka!

FME oli kaiken kaikkiaan uudenlainen kokemus, nimittäin se oli vähän kuin messutapahtuma, jossa oli bändien lisäksi eri firmojen pöytiä, mutta etunenässä porhalsimme paikan päälle Hannan kanssa katsomaan Sonata Arcticaa, Turmion Kätilöitä ja kuuntelemaan Alexi Laihon haastattelua. Oli aivan ylimahtava reissu ja kyseinen päivä onkin yksi ehdottomista suosikkimuistoistani, sillä tuolloin tuli haalittua aivan älytön määrä nimmareita ja yhteiskuvia, joista parhaimmat yllä. Nimmareita haalimme yllä olevien immeisten (eiku jumalien) lisäksi COB:n rumpalilta Jaskalta ja Sonata Arctican pojilta (joista myös pari yhteiskuvaa).

FROSTBITE 2009
Frostbite look. Irokeesi ja takatukka. 

Frostbitestä minulla ei ole ainuttakaan livekuvaa, sillä en kameraa tuolloin jostain syystä ottanut mukaani. Tämä festari oli niin fail kuin olla ja voi ja siksi sekin pääsi parhaimpien festareiden listoille.. Ihan vain siksi, että kaikki meni kirjaimellisesti päin persettä. Hommasin festarille lipun alunperin mennäkseni katsomaan Cradle of filthiä. Bändi kuitenkin perui viikkoa ennen ja otti päähän, mutta lohduttauduin sillä, että näkisin Mayhemin ja Gorgorothin.. Toisin kävi. Päästyäni paikan päälle Lahden jäähallille (joka oli festaripaikka), seinässä oli käsin kirjoitettu lappu, jossa luki Mayhemin peruuttaneen keikkansa. Vitutti ja pidin toivoa yllä Gorgorothin suhteen.. Mutta turhaan. Bändi perui keikkansa 5 minuuttia ennen keikan alkamista, vaikka kaikki lavasteet ja soittimet olivat jo lavalla. Noh, tulipahan ainakin nähtyä Barathrum ja Shade Empire.

KIVENLAHTIROCK 2009



Kivenlahtirockissa olin tällä kertaa äitini kanssa. Cradle of filthiä katsastamassa, kuten kuvasta voi päätellä. Naurattaa näin jälkeenpäin, kun ilma oli todella kylmä ja kostea ja sen takia kamerani sekosi täysin. Sain Filthistä ainoastaan 4-5 kuvaa, joista yllä oleva on ainut jollain tapaa onnistunut otos. Myöskin kotimatka Espoosta Valkeakoskelle oli erittäin mielenkiintoinen, sillä navigaattorimme alkoi opastaa meitä Turkuun, Kotkaan ja vaikka minne. Onneksi löysimme parin tunnin harhailun jälkeen kotiin. Mutta COF on hyvä livenä, vaikka olinkin ehkä odottanut hieman enemmän heiltä.

SONISPHERE 2011


Kuvassa vasemmalta alkaen kaverini Kristian, poikaystäväni Herzu ja minä.

Ja taas eturivissä..

Sonisphere oli itselleni aivan uusi festari ja siellä oltiin siskoni, poikaystäväni ja kaverini Kristianin kanssa Slipknotia, Sonata Arcticaa ja Hammerfallia katsastamassa. Slipknot oli aivan mahtava ja heidän lavashownsa ei kyllä koskaan petä. Tämä oli toinen Slipknot -keikkani ja sanoisin tämän olleen ehkä inasen parempi kuin 2008 talvella näkemäni show. On ilo katsella bändiä, joka panostaa esiintymiseensä, lavasteisiin ja muuhun sekoiluun sekä tietysti settilistaan. Slipknot kyllä eroaa hurjasti niistä bändeistä, joita yleensä lähden katsomaan.

TURMION KÄTILÖT TAVASTIALLA 2012


Surkea kuva, joka on FME:stä 2010.

Tästä konsertosta minulla onkin ihan erillinen postaus täällä blogissa, mutta kerrataan vielä: keikalla poikaystäväni ja hänen kaverinsa kanssa..Eturivissä, yllättäen taas. Kahden ensimmäisen biisin aikana Raakapee kaataa päälleni lonkeronsa ja meikithän siinä meni. Meininki oli muutenkin tosi hurja, huomaa kyllä miten erilaista porukkaa helsinkiläiset ovat verrattuna hieman hissukoihimpin tamperelaisiin :'D Tämä oli myöskin ensimmäinen ns. baari/klubikeikkani, jos Pakkahuonetta ei lasketa. Yöllä porhalsin bussilla kotiin kuivuneet lonkerot rastoissani ja meikit levinneenä. Se haju oli aivan järkyttävä ja näky oli bussikuskinkin mielestä varmasti erittäin mielenkiintoinen. Huomioiden, etten ollut ottanut tippaakaan alkoholia.

SAUNA OPEN AIR 2013



Tämän vuoden Sauna Open air on ehdottomasti mieleenpainuva, sillä näimme Hannan kanssa Nightwishin ensi kertaa esiintyvän Floor Jansenin kanssa. Tällä festarilla näimme myöskin vuosien "tauon" jälkeen Children of Bodomin ja Stratovariuksen.

Loppuun päätin pistää vielä listan bändeistä, joiden perässä tulee juostua milloin mihinkin ja joita on ollut ilo käydä katsomassa:

Nightwish
Sonata Arctica
Children of Bodom
Cradle of Filth
Stam1na
Dimmu Borgir
KISS
Turmion Kätilöt
Slipknot