keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Ruoka on hyvää

Ruoka on asia, joka on esillä koko ajan. Televisiossa tulee jatkuvasti ruoka-ohjelmia, joiden vastapainoksi taas tulee laihdutusohjelmia. Ruuan pitäisi olla mukava asia, mutta siitä on viime vuosina tullut oikea piikki persuksissa. Lähes jokainen tuntuu laihduttavan tai vaihtaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan oikeastaan vain siksi, että se on trendikästä. Toki on ihmisiä, jotka laihduttavat terveydellisistä syistä, kuten ylipainon takia.

Syy, miksi valitsin tällä kertaa aiheekseni ruuan on se, että mielestäni ruoka aiheuttaa nykyään turhaa ahdistusta. Itsestänikin välillä tuntuu syödessäni suklaapatukkaa koulun välitunnilla muiden juodessa pelkkää kahvia, että söisin jotenkin epäterveellisesti, vaikka on täysin normaalia herkutella kohtuudella. Ruuasta on tehty negatiivinen asia - täytyisi syödä vain silloin, kun oikeasti on nälkä ja silloinkin vain salaattia. Ruuan pitäisi olla iloinen ja sosiaalinen asia, miksi siitä on tehty huono asia? Syömisestä myös vitsaillaan " Oon läski ja syön suklaata!". Tuntuu, että olisi häpellistä sanoa, että tekisi oikeasti mieli jotakin hyvää syötävää oli se sitten terveellisiä cashew pähkinöitä tai rasvaisia chilijuustonaksuja.

Ruoka luo ahdistusta erityisesti teini-iässä, jolloin syömistä pidetään häpeällisenä. Teinit usein ajattelevat olevansa epänormaaleja, jos he himoitsevat kaupassa suklaapatukkaa ja pitävät itseään lihavina. Myös ruokailuita jätetään väliin sen pelossa, että joku ulkopuolinen näkee. On täysin median syytä, että syöminen aiheuttaa anoreksiaa, bulimiaa ja jopa ylensyöntiä. Mediassa naiset esitetään aina luurangon laihoina ja monet pitävätkin täydellistä naisvartaloa laihana ja suuririntaisena - mielikuva on täysin virheellinen tosielämään verrattuna. Kukaan ei kuitenkaan koskaan ota huomioon sitä seikkaa, että muoti- ja kauneuslehtien naismallit on aina käsitelty tietokoneella - edes mallit eivät aina ole NIIN kauniita ja silokasvoisia luonnostaan kuin voisi kuvitella. Mallimaailmassa ei pärjää kauniilla kasvoilla, vaan erikoisilla piirteillä, kuten paksuilla kulmakarvoilla, etuhampaiden välisen raon tai kulmikkaiden kasvojen perusteella.

Nykyään törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka puhuvat ruuasta ja miten he ovat vaihtaneet kaiken vehnän täysjyvään tai ovat aloittaneet kasvissyönnin ja laskevat kalorimääriään. Minusta se on naurettavaa, koska ei kukaan pysty laskemaan kaloreita ahdistumatta pidemmän päälle, en ainakaan minä. Minusta on oikeastaan naurettavaa, jos syö joka päivä salaattia ja juo jotain tehojuomia, joista ei pidemmän päälle ole kuin haittaa: vääristynyt ruumiinkuva, pakonomainen tarve syödä terveellisesti ja itsensä kiusaaminen. Miksi pitäisi siis rajoittaa syömisiään, jos oikeasti pitää vaikka liharuuista? Eikö syömisessä tärkeintä ole nautinto ja se, että tulee täyteen? Itse olen sitä mieltä, että herkuttelu on täysin sallittua, eikä syömistä pidä rajoittaa - kerranhan sitä vain eletään. Itse toki pyrin syömään nykyään terveellisemmin kuin ennen, mutta en tee syömisistäni mitään numeroa. En esimerkiksi seuraa kalorimääriä tai kulutustani, enkä viisveisaa siitä, onko hedelmäsokeri tavallista sokeria parempaa jne.

Jättäisitkö syömättä tämän herkun vain siksi, että se on kaloripitoisempaa kuin fetasalaatti?

On tietysti eri asia olla kasvissyöjä uskonnon tai ihan vain siksi, ettei lihanmausta pidä. En myöskään vastusta kasvissyöntiä terveyssyistä, mutta jos ruokavaliostaan tekee muille hirveän numeron, on jo turhaa. Mielestäni kuitenkin tällaisten erityisruokavaliota noudattavien tulisi huomioida muutkin, eikä tuputtaa ruokavaliotaan muille ja syyttää muita vääränlaisesta syömisestä - ei kasvisruokakaan sinänsä terveellistä ole, jos joutuu sen takia syömään rauta- ja vitamiinitabletteja, osittain synteettisesti valmistettuja aineita. En kuitenkaan väitä, ettenkö itse kasvisruuasta pitäisi, osa niistä on suosikkejani. Toki on muistettava sekin, ettei kasvissyöjiä saa yleistää lihansyönnin vastaisiksi, heissäkin on erilaisia persoonia.

Mikä sitten lasketaan normaaliksi ruokavalioksi? Mielipiteitä asiaan on varmasti monia, mutta omasta mielestäni tärkeintä on monipuolisuus. Omilla aterioillani syön vaihtelevasti liha-, kana- ja kasviruokia, toisinaan jopa ihan salaattia. En kuitenkaan noudata ihan ruokaympyrän opastusta, toisinaan aterioilta jää syömättä vihanneksia, mutta en siitä siltikään tee mitään numeroa. Ruoka on hyvää ja sitä saa syödä hyvällä omallatunnolla.

Joku varmaan ihmettelee, miksen tässä pienessä tilityksessäni en ota huomioon sitä, että esimerkiksi eri sairauksista kärsivien ihmisten, kuten diabeetikoiden ja selvästi ylipainoisten ihmisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota syömiseensä. Jos kokee, että ylipainoa on tullut liikaa ja haluaa laihduttaa erinäisistä syistä, on ok. Totta on kuitenkin se, että liiallinen ylipaino voi aiheuttaa erilaisia sairauksia, mutta se on ihan jokaisen oma päätös, mitä haluaa syödä. Pointtini on se, että jokainen saa syödä mitä haluaa, eikä kukaan voi tulla arvioimaan toisen syömisiä sillä verukkeella, että itse syö omasta mielestään terveellisemmin. Olen niin monta kertaa törmännyt ihmisiin, jotka arvostelevat muiden syömistä, mutta se on vain kestettävä. Toisin sanoen: miksi muiden pitäisi vaivata päätään toisten syömisillä. Jos joku on tyytyväinen itseensä isokokoisena tai pienenä hiirulaisena, niin se on ok. Ei ole olemassa oikeaa elämäntapaa, vartalonmallia tai ulkonäköä, johon kaikkien tulisi tavoitella. Iso ihminenkin voi olla kaunis ja terve.

Turhat rajoitukset, kuten herkkulakot ovat kaikista pahimpia. Ne vain lisäävät karkinhimon määrää. Joissakin tapauksessa yliterveellinen syöminen ei kerro hyvästä itsekurista, vaan todella huonosta itsetunnosta. En halua tällä tekstillä mitenkään yleistää, poikkeuksia on aina, mutta tämä onkin vain oma näkemykseni asiaan.

Syökää sitä ruokaa, saatana!


6 kommenttia:

  1. Hieno postaus! :) Ite tykkään katsoa kokkiohjelmia, mutta tuntuu että niitäkin on ihan liikaa :o Varsinkin Jamie Oliverin ohjelmia,huoh..
    Tuossa olet kyllä ihan oikeassa, että on media osasyyllinen syömishäiriöihin.
    Teinit on siinä herkässä iässä,jolloin vielä minä-kuva on rakennusvaiheessa. Ei se ole normaalia jos normaalipainoista sanotaan lihavaksi..
    Itse syön kyllä kaikkea mikä minulle maistuu! Kyllähän se on ihan hyväksi, ettei joka päivä syökään roskaruokaa vaan pitäisi välillä sellaisia herkutteluhetkiä :)
    Tässä vaiheessa joudun nyt syömään vähemmän rasvaisia ja mausteisia ruokia vatsani takia, voisin sanoa muille että olkaa onnellisia että voitte syödä mitä tahansa ilman, että alatte kärsiä sisuskaluja polttavasta vatsakivusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Tuon teiniasian mainitsin juuri tuosta syystä, että ihan normaalipainoisiakin on lihaviksi haukuttu. Joskus 9 luokalla eräs poika istui vieressäni, tökkäisi minua mahaan kynällään ja se upposi aika syvälle (tietysti, koska istuin aika kasassa). Poika sitten alkoi ilveilemään mahamakkaroistani, joten siinä tuli kyllä kiva kolahdus, vaikka normaalipainon rajoissa olinkin.

      Vatsan takia kannattaakin syödä "terveellisemmin". Itse en kovin usein juo kahvia juuri samaisesta syystä - vatsa menee sekaisin. Syön kuitenkin aika paljon tulista ruokaa, joka ei varmaan ihan kaikista parasta vatsalle ole :'D

      Poista
  2. Minä popsin suustani alas kaiken mitään murehtimatta kuhan se on hyvää :> Ruokaohjelmia on kuitenkin ihan liikaa... Tuo loppu oli ihan paras :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos xD Piti sitä huumoriakin heittää mukaan, ettei ihan vakavaksi mene, vaikka vakava aihe kyseessä. Hyvä, että joku on samaa mieltä kanssani :)

      Poista
  3. Haastan sinut tekemään tämän: http://heraworld.blogspot.fi/2013/03/laukku-on-kuin-narnia.html

    VastaaPoista
  4. Asiaa! Miksi tuhlata elämäänsä stressaamalla syömisestä kun kuitenkin jossain vaiheessa kuollaan. Kerran täällä vain eletään (tai riippuu toki keneltä kysyy), joten nautitaan elämän iloista, kuten hyvästä ruuasta, ilman turhaa nipottamista! :)

    VastaaPoista