lauantai 30. maaliskuuta 2013

Today's Outfit x 2

Tämän päivän outfittiä vaikka sitten pääsiäisen kunniaksi. Ajattelin pitkästä aikaa heittää päähäni ensimmäiset loxini, jotka ostin aikanani Morticiasta. Piti sitten vielä kokeesi laittaa päähän uusimmat loxit. En osaa itse oikein päättää, kummat näyttävät paremmalta. Päättäkäähän te!

Bolero: Tripp
Top: Lip Service
Skirt: Hell Bunny
Shoes: Demonia
Hair: Morticia

Vanhat loxit

VS

Hair: Cyberloxshop
Shoes: Pleaser

Uudet loxit



Kummat ovat enemmän teidän mieleenne? :)


..Ja hyvää pääisiäistä teille!


keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Satanica's Hair school continues: Tupeeraus

Tein tupeerauksesta pienen tutoriaali videon Youtubeen. Sain vaihteeksi taistella videon kanssa pariin otteeseen, kun Youtube tunnisti videolta pari biisiä ja kielsi videon näytön Suomessa jne. Vaihdoin videoon siis musiikit, ja nyt videon lopussa näkyy aivan väärät musiikit kuin siinä pitäisi olla. Yritin kyllä videota muokata sen verran jälkikäteen, ettei noita lopputekstejä näkyisi, mutta saa nähdä onnistuinko. Kertokaahan te!

Videolla näytän siis, miten tehdä iso, tuuhea ja huuuge tuqqa. Käytän videolla aiemmin suosittelemiani tuotteita ja siinä näkeekin hyvin lopputuloksen - kampaus senkun kestää ja kestää. Tärkeää on hyvä tupeeraus ja -harja. Muovikammat voi heittää suoraan roskakoriin, koska ne vain sähköttävät hiuksia, eivätkä tupeeraa kunnolla.
On se kumma, kun kaikkia videoita en saa liitettyä blogiin, mutta osan saan.. Mutta minkäs teet, kun tekniikka pettää.

Tässä vielä pieniä vinkkejä hyvään tupeeraukseen:

- Jos tykkää isosta tukasta, kannattaa tupeeraus opetella. Liukashiuksisten kannattaa myöskin ostaa itselleen hiuspuuteri, jonka avulla tupeeraus onnistuu varmasti. Pohja on kaiken A ja O!

- Jos omaa tosi rasittavia jakauksia tai pyörteitä, kuten itselläni tuo keskipääjakaus, sen saa helposti häivytettyä tupeeraamalla osiot yhteen.

- Tupeerauksen ei myöskään tarvitse aina olla isoa. Kampauksen kokoa voi säädellä tupeerauksen määrällä - mitä enemmän tupeeraa, sitä enemmän kampaus isonee.

- Kannattaa myöskin käyttää tyveen 1-2 vahvuista hiuslakkaa, sillä hius on helpompi silottaa päältä. Jämäkät lakat säästetään sitten sinne viimeistelyyn, kuten videolla näytänkin.

- Loppusilotus kannattaa tehdä selvitysharjalla varovasti, ettei alla oleva tupeeraus purkaannu.

Btw, olen muuten totaalisen rakastunut tuohon Tigin hiuslakkaan. Se pitää erinomaisesti ja tuoksuu ihanan makealle. Ainut pitkä miinus tulee hirveästä hinnasta, Tigin shampootkin maksavat yli 20 euroa. Mutta vastaavana lakkana käypi hyvin Osiksen Finish, josta olen jo aiemmissa postauksissa puhunut.

Mutta kertokaahan mitä mieltä olitte videosta :)

maanantai 25. maaliskuuta 2013

Mitäpä laukustani löytyykään?

Sain haasteen ystävältäni Hérainialta tehdä tämmöisen laukkupostauksen, joita on jo pidemmän aikaa pyörinyt ympäri nettiä. Olenkin jo muutamien bloggareiden ja Youtube mömmöjen postauksia lueskellut ja miettinyt tekeväni tällaisen, mutta en vain ole saanut aikaiseksi. No, nytpä tuli siis mahdollisuus siihen.

Säännöt

- Ota kuva laukusta/repusta/kassista, joka sinulla on päivittäin mukanasi
- Esittele laukun sisältö
- Esittele tarkemmin tavarat, joita ilman et pysty lähtemään kaupungille tai ilman niitä olosi tuntuu alastomalta

Ajattelin rikkoa hieman sääntöjä ja tehdä videopostauksena tämän haasteen, koska videoita on jollain tavalla kivempi katsella. Tässäpä siis laukkupostausta, olkaa hyvä!


KLIKKAA ITSESI VIDEOON
Ärsyttävää, kun en saa enää videoita näkymään sillain kivasti täällä blogissa...


Kokeilin muuten myös ottaa kuvia videokameralla, jonka sain vihdosta viimein taas ladattua. Aika hyvälaatuista kuvaa silläkin tulee, kuvattavasta en sen sijaan tiedä :P



Laukkupostaukseen haastan Antun <3

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Ruoka on hyvää

Ruoka on asia, joka on esillä koko ajan. Televisiossa tulee jatkuvasti ruoka-ohjelmia, joiden vastapainoksi taas tulee laihdutusohjelmia. Ruuan pitäisi olla mukava asia, mutta siitä on viime vuosina tullut oikea piikki persuksissa. Lähes jokainen tuntuu laihduttavan tai vaihtaa ruokavaliotaan terveellisempään suuntaan oikeastaan vain siksi, että se on trendikästä. Toki on ihmisiä, jotka laihduttavat terveydellisistä syistä, kuten ylipainon takia.

Syy, miksi valitsin tällä kertaa aiheekseni ruuan on se, että mielestäni ruoka aiheuttaa nykyään turhaa ahdistusta. Itsestänikin välillä tuntuu syödessäni suklaapatukkaa koulun välitunnilla muiden juodessa pelkkää kahvia, että söisin jotenkin epäterveellisesti, vaikka on täysin normaalia herkutella kohtuudella. Ruuasta on tehty negatiivinen asia - täytyisi syödä vain silloin, kun oikeasti on nälkä ja silloinkin vain salaattia. Ruuan pitäisi olla iloinen ja sosiaalinen asia, miksi siitä on tehty huono asia? Syömisestä myös vitsaillaan " Oon läski ja syön suklaata!". Tuntuu, että olisi häpellistä sanoa, että tekisi oikeasti mieli jotakin hyvää syötävää oli se sitten terveellisiä cashew pähkinöitä tai rasvaisia chilijuustonaksuja.

Ruoka luo ahdistusta erityisesti teini-iässä, jolloin syömistä pidetään häpeällisenä. Teinit usein ajattelevat olevansa epänormaaleja, jos he himoitsevat kaupassa suklaapatukkaa ja pitävät itseään lihavina. Myös ruokailuita jätetään väliin sen pelossa, että joku ulkopuolinen näkee. On täysin median syytä, että syöminen aiheuttaa anoreksiaa, bulimiaa ja jopa ylensyöntiä. Mediassa naiset esitetään aina luurangon laihoina ja monet pitävätkin täydellistä naisvartaloa laihana ja suuririntaisena - mielikuva on täysin virheellinen tosielämään verrattuna. Kukaan ei kuitenkaan koskaan ota huomioon sitä seikkaa, että muoti- ja kauneuslehtien naismallit on aina käsitelty tietokoneella - edes mallit eivät aina ole NIIN kauniita ja silokasvoisia luonnostaan kuin voisi kuvitella. Mallimaailmassa ei pärjää kauniilla kasvoilla, vaan erikoisilla piirteillä, kuten paksuilla kulmakarvoilla, etuhampaiden välisen raon tai kulmikkaiden kasvojen perusteella.

Nykyään törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka puhuvat ruuasta ja miten he ovat vaihtaneet kaiken vehnän täysjyvään tai ovat aloittaneet kasvissyönnin ja laskevat kalorimääriään. Minusta se on naurettavaa, koska ei kukaan pysty laskemaan kaloreita ahdistumatta pidemmän päälle, en ainakaan minä. Minusta on oikeastaan naurettavaa, jos syö joka päivä salaattia ja juo jotain tehojuomia, joista ei pidemmän päälle ole kuin haittaa: vääristynyt ruumiinkuva, pakonomainen tarve syödä terveellisesti ja itsensä kiusaaminen. Miksi pitäisi siis rajoittaa syömisiään, jos oikeasti pitää vaikka liharuuista? Eikö syömisessä tärkeintä ole nautinto ja se, että tulee täyteen? Itse olen sitä mieltä, että herkuttelu on täysin sallittua, eikä syömistä pidä rajoittaa - kerranhan sitä vain eletään. Itse toki pyrin syömään nykyään terveellisemmin kuin ennen, mutta en tee syömisistäni mitään numeroa. En esimerkiksi seuraa kalorimääriä tai kulutustani, enkä viisveisaa siitä, onko hedelmäsokeri tavallista sokeria parempaa jne.

Jättäisitkö syömättä tämän herkun vain siksi, että se on kaloripitoisempaa kuin fetasalaatti?

On tietysti eri asia olla kasvissyöjä uskonnon tai ihan vain siksi, ettei lihanmausta pidä. En myöskään vastusta kasvissyöntiä terveyssyistä, mutta jos ruokavaliostaan tekee muille hirveän numeron, on jo turhaa. Mielestäni kuitenkin tällaisten erityisruokavaliota noudattavien tulisi huomioida muutkin, eikä tuputtaa ruokavaliotaan muille ja syyttää muita vääränlaisesta syömisestä - ei kasvisruokakaan sinänsä terveellistä ole, jos joutuu sen takia syömään rauta- ja vitamiinitabletteja, osittain synteettisesti valmistettuja aineita. En kuitenkaan väitä, ettenkö itse kasvisruuasta pitäisi, osa niistä on suosikkejani. Toki on muistettava sekin, ettei kasvissyöjiä saa yleistää lihansyönnin vastaisiksi, heissäkin on erilaisia persoonia.

Mikä sitten lasketaan normaaliksi ruokavalioksi? Mielipiteitä asiaan on varmasti monia, mutta omasta mielestäni tärkeintä on monipuolisuus. Omilla aterioillani syön vaihtelevasti liha-, kana- ja kasviruokia, toisinaan jopa ihan salaattia. En kuitenkaan noudata ihan ruokaympyrän opastusta, toisinaan aterioilta jää syömättä vihanneksia, mutta en siitä siltikään tee mitään numeroa. Ruoka on hyvää ja sitä saa syödä hyvällä omallatunnolla.

Joku varmaan ihmettelee, miksen tässä pienessä tilityksessäni en ota huomioon sitä, että esimerkiksi eri sairauksista kärsivien ihmisten, kuten diabeetikoiden ja selvästi ylipainoisten ihmisten tulisi kiinnittää erityistä huomiota syömiseensä. Jos kokee, että ylipainoa on tullut liikaa ja haluaa laihduttaa erinäisistä syistä, on ok. Totta on kuitenkin se, että liiallinen ylipaino voi aiheuttaa erilaisia sairauksia, mutta se on ihan jokaisen oma päätös, mitä haluaa syödä. Pointtini on se, että jokainen saa syödä mitä haluaa, eikä kukaan voi tulla arvioimaan toisen syömisiä sillä verukkeella, että itse syö omasta mielestään terveellisemmin. Olen niin monta kertaa törmännyt ihmisiin, jotka arvostelevat muiden syömistä, mutta se on vain kestettävä. Toisin sanoen: miksi muiden pitäisi vaivata päätään toisten syömisillä. Jos joku on tyytyväinen itseensä isokokoisena tai pienenä hiirulaisena, niin se on ok. Ei ole olemassa oikeaa elämäntapaa, vartalonmallia tai ulkonäköä, johon kaikkien tulisi tavoitella. Iso ihminenkin voi olla kaunis ja terve.

Turhat rajoitukset, kuten herkkulakot ovat kaikista pahimpia. Ne vain lisäävät karkinhimon määrää. Joissakin tapauksessa yliterveellinen syöminen ei kerro hyvästä itsekurista, vaan todella huonosta itsetunnosta. En halua tällä tekstillä mitenkään yleistää, poikkeuksia on aina, mutta tämä onkin vain oma näkemykseni asiaan.

Syökää sitä ruokaa, saatana!


sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Tuksuvideoita

Värjäilin eilen hiuksiani ja ajattelin tylsyyskuoleman partaalla tehdä nopean videon uusista hiuksista (tai no melkeen uusista).

KLICK!


Videossa sanoin etuletin näyttävän vähän violetilta, mutta kuvat onnistuvat kyllä hämäämään ja samoin video itsekin, keh. 

Tein myös tuossa muutama viikko sitten pienen kampausideavideon, jonka varmaan Youtube kanavaani seuraavat ovat nähneetkin. Pistelläänpä se nyt tännekin.


Kampaus ei ole mikään vaikea ja vaikka parturi-kampaajaksi opiskelenkin, kampaustenteko tuntuu olevan vielä vähän hakusessa, joten älkää ihmetelkö noita kiharoiden outoutta :'D Sen toki haluaisin kuulla, haluaisitteko seurata kampaustutoriaalejani lisää? Tosiaan kun en kampausten teossa vielä mikään mestari ole, niin mitään supervaikeita en kyllä osaa vajaa vuoden koulutuksella opastaa, mutta jotain kivoja arkikampausniksejä kylläkin~

Löysin muuten laatikosta vanhat pidennykset ja heitin ne huvikseni päähäni. Kyhäsin niistä sitten perus letit. En kyllä tiedä, ovatko letit ihan minun juttuni, mutta onpahan nyt tätäkin kokeiltu.

keskiviikko 13. maaliskuuta 2013

Hair is my business

Tällä kertaa luvassa olisi pientä tutustumista omiin suosikki hiustenhoito ja -laitto tuotteisiin. Kuten olen jo sivulauseen sivulauseessa maininnut aiemmissa postauksissa, olen tässä parturi-kampaaja opiskelujeni aikana testaillut eri valmistajien tuotteita omaan päähäni (ja myöskin tietysti koulun asiakaspalvelutilaisuuksissa asiakkaidenkin päähän) ja olenkin jo omat suosikkini löytänyt. Pakko muuten kertoa, että ennen paka-linjalle lähtöä, pesin hiukseni perus markettituotteilla, enkä tuntenut muita hiustenmuotoilu tuotteita kuin lakan ja muotovaahdon. Kaikki muut tuotteet olivat täysin tuntemattomia ja muutamia koulutuksia käytyäni, huomasin, miten tynnyrissä olenkaan ollut. Nykyään sitä tuleekin käytettyä ainoastaan ammattilaisten tuotteita, koska olen huomannut, että ne tuntuvat hiuksissa ihan erilaiselta kuin mitä markettituotteet. Toki markettituotteistakin löytyy tiettyjä helmiä, mutta tietyissä tuotteissa laatuero on todella suuri. Esimerkiksi hiuspohjan ongelmien hoitoon eivät markettituotteet yllä.

Kosmetologikoulutukseni perusteella olen aina kuvitellut, että hiustenhoitotuotteet ovat yhtä kalliita kuin ihonhoitotuotteetkin, koska olin tottunut siihen, että hoitovoide voi maksaa 100 euroa reippaasti, joten kuvittelin, että hiustenhoitotuotteet ovat samaa hinta luokkaa... Olin niin väärässä! Ammattimaiset hiustenhoitotuotteet ovat toki hintavampia markettituotteisiin verrattuna, mutta mielestäni 10-14 euroa shampoosta ei ole paha. Toki muutama sarja, kuten Paul Mitchell ja TIGI ovat useamman kympin arvoisia, mutta pääpiirteitäin sarjat ovat sopivan hintaisia minun makuuni.

Vanha kuva minusta väsäämässä luokkakaverin hiuksia Goldwellin Elumenilla. Mihinköhän se ergonomia taas unohtui?

Nyt kun koulua olen käynyt melkein puolet, olen oppinut hirveästi kaikenlaista hiuksista ja vielä on hirveästi opittavaa! Kuten kauneudenhoito ala, myös hiusala on sellainen ala, että oppiminen ei lopu koskaan. Uusia asioita tulee koko ajan ja itseään tulee kouluttaa jatkuvasti, jotta pysyy mukana trendeissä ja tuotteissa. Uusia tuotteita ja tekniikoita kun siunaantuu koko ajan, on pakko tietää kaikesta edes vähän jotakin, jotta osaisi sitten kysyville asiakkaille selittää, mitä mikäkin tarkoittaa.

Koska työssäoppimispaikallani on myynnissä useampaa merkkiä hiustenhoitotuotteita, tunnistan niitä jo melko paljon. Vaikka minulla on vielä harjoittelemisen varaa tuotetuntemuksessa, olen tutustunut melko hyvin Schwarzkopfin, Goldwellin ja Sim Sensitiven tuotteisiin. Vaikka tuotteet periaatteessa vastaavat toisiaan, on niissä eroja, sillä kaikki tuotteet eivät kaikille sovi tai tuotteen koostumus ei miellytä. Jos siis suosittelemistani tuotteista ei suosikkia löydy, ei kannata heti sarjaa lytätä kumoon - kannattaa kokeilla muita "vastaavia", jotta pystyy löytämään itselleen sopivimmat tuotteet.

Mutta pitemmittä puheitta, tässäpä suosikki hiustenhoito ja -laitto tuotteitani! Näitä tuotteita voi ostaa ammattilaisten lisäksi mm. Hairstoresta. System 4:ää on mahdollista saada myös joistakin apteekeista.

                                                                      SHAMPOOT


Schwarzkopfin Bonacure sarjan hoitotuotteita suosittelen asiakkaille ihan ensimmäisenä, koska ne ovat mielestäni todella hyviä. Hintakaan ei mielestäni ole paha, kun kyse on ammattituotteesta. Tämä sulfaatiton värihiusten shampoo on yksi suosikeistani. Jos joku ihmettelee tuota sulfaatittomuutta, se tarkoittaa sitä, että tuotteessa ei ole Sodium Laureth Sulfate nimistä pesevää ainesosaa. Ainesosa on korvattu eräällä toisella pesevällä aineella, sillä SLS(oma lyhenteeni) on todettu aiheuttavan allergiaa ja kaikille se ei sovi. Tuotteessa on vähän laitosmainen tuoksu, mutta pääasiahan on se, että tuote pesee, eikä jätä hiuksia sähköisiksi.

Goldwellin Dualsenses värihiusten shampoo on ehkä pikkuisen parempi kuin Schwarzkopfin vastaava. Tässä tuoksu on aivan ihana ja värikin kivan vaaleanpunertava. Tuote pesee ja vaahtoaa hyvin, eikä tätä tarvitse käyttää kuin pienen määrän kerrallaan. Tätä shampoota käytänkin nykyään ja luulenpa, että aion ostaa uuden pullon, jahka tämä vanha pääsee loppumaan. 

Sim Sensitiven System 4 sarjan rasvaisten hiuksien shampoo, joka todella toimii! System 4 on erinomainen sarja erilaisiin hiuspohjan ongelmiin, kuten kuivuuteen, hilseilyyn ja rasvoittumiseen. Itse en näitä tuotteita ole käyttänyt, mutta ostin tämän shampoon äidilleni, joka kärsii rasvaisesta hilseilystä. Heti ensimmäisen pesun jälkeen hiukset puhdistuivat kunnolla, eikä hiuspohjassa ollut enää niin paljoa hilsettä kuin normaalisti. Jos System 4 ei ole mieleesi, kannattaa kokeilla Cutrinin Bio+ tuotteita, jotka vastaavat System 4:ää.


                                                                     HOITOAINEET


Ja taas Schwarzkopfia. Tätä Repair Rescuen hoitoainetta olen käyttänyt vaalennettuihin latvoihini, jotka tuppaavat takkuuntumaan oikein urakalla. Tämä hoitoaine selvittää takut hyvin ja pehmittää hiuksia mukavasti. Sopii hyvin vaalennetuille, huonokuntoisille ja kuiville hiuksille. 

Punatukkaisten pelastus, KC:n sävyttävä hoitoaine! Ostin tämän silloin, kun värjäsin tyveni punaiseksi ja kyllästyttäni siihen, lykkäsin tuotteen punatukkaisen siskoni käsiin ja hän on rakastunut tuotteeseen. Hoitoaine korjaa ja pehmittää värjättyjä hiuksia ja sävyttää ne punaisella värillä. Tätä siis suosittelen ehdottomasti punahiuksisille ja tämän avulla punainen väri säilyy hiuksissa kauemmin. Näitä "pallohoitsikoita" on olemassa myös vaalennetuille, kuparisille, luumunsävyisille ja ruskeille hiuksille. Kannattaa kokeilla.

Jälleen Schwarzkopfia. Tämä Moisture Kickin suihkutettava, kosteuttava hoitoaine on erinomainen takkujen selvittäjä ja tätä käytänkin heti suihkun jälkeen hiusten selvittämiseen. Spray ei rasvoita ja tuoksuu tosi kivalle ja se sopii myös lapsille.

MUOTOILUTUOTTEET

Schwarzkopfin OSIS sarjan Body Me muotoilutuote on ehdoton, jos ei ole muotovaahdon ystävä ja omaa hennot/ohuet hiukset. Itse käytän tätä aina, jos en jaksa tupeerata hiuksia, mutta haluan hiuksiin pientä tuuheuslisää. Tuote tekee hiuksista ihanan pehmeät ja tämäkin on tosi riittoisaa, vain pieni määrä riittää. 

Silottava voide TIGI:ltä. After Party on jakanut aika monen mielipiteitä laidasta laitaan. Osa pitää tuotetta tosi tahmaavana, osa täydellisyyden huipentumana. Itse tykkään tuotteesta, vaikka onkin aivan ylihinnoiteltu. Maksoin tästä lähes 30 euroa CM-hiustalosta ostettuna. Tuote on kuitenkin aika hyvä silottamaan pörröisiä hiuksia ja saa ainakin omat huonokuntoiset latvani näyttämään hyväkuntoisilta. Itse olen tätä kokeillut ainoastaan märkiin hiuksiin, en vielä ole raaskinut kokeilla kuiviin hiuksiin. Tätä tuotetta en kyllä aio hintansa takia tulevaisuudessa ostaa, vaikka Tigin sarjoilla onkin aika herkulliset pakkaukset tuotteilleen.. Tämäkin yksilö näyttää ilman korkkia dildolta. Heh.


Goldwellin Jellyboost on geelisuihke, joka on täydellinen lyhyille hiuksille. Itse olen kokeillut tuotetta vain asiakkaille ja tämä tekee tosi hyvän pohjan mm. rullakampauksiin. Jos omistaa kiharat hiukset, tuotetta voi suihkia hiuksiin, puristella ja antaa kuivua rauhassa. Tuote antaa hyvän tuen.

Goldwellin erinomainen suoristusraudan alle laitettava lämpösuojasuihke, joka tekee hiuksista kiiltävät ja pehmeät. Erinomainen tuote niille, jotka suoristelevat hiuksiaan päivittäin. Tuotteen alle kannattaa laittaa kosteisiin hiuksiin Hot form niminen tuote, joka valmistelee hiuksia lämpökäsittelyyn.


Aiemmissa postauksissani esittelemäni OSIS hiuspuuteri Dust it on ehdoton suosikkituotteeni. Jos tykkää tupeerata, kannattaa tujauttaa hiuspuuteria, niin tupeeraus sujuu kuin rasvattu. Oltuani Osiksen koulutuksessa, olin tuotteen suhteen tosi skeptinen, koska tuolloin vielä mikään tuote ei ollut saanut tupeeraustani pysymään kuosissa paria minuuttia pidempään - liukkaat hiukset ovat tupeerauksen kirous. Kun lopulta raaskin ostaa tämän helkkarin kalliin sirottimen, ällistyin oikein olan takaa. Tuote on todella kallis ja sitä kuluu aika reippaasti, joten kannattaa varautua ottamaan kauppaan mukaan pari kymppiä, jos tämän aikoo ostaa. Hintansa väärti tuote siis, mutta toivoisin saavani tätä joskus isommassa purkissa. Tällainen parin millin purkki ei riitä mihinkään!

Lyhyt hiuksisten pelastus, nimittäin vahojen vaha Osikselta. Tätä olen käyttänyt asiakkaille ja toimii oikein hyvin perusvahana. Olen kuitenkin aika varma, että tämän pitoteho ei ihan riitä mihinkään rockkampauksiin, joten sellaisiin suosittelen Osikselta Rockhard nimistä tuotetta. 

..Ja jälleen Osista. Refresh Dust on oikea pahanpäivän pelastaja. Se on kuivashampoo, joka poistaa hiusten rasvaisuuden ja tekee hiuksista puhtaannäköiset, mutta tuote ei korvaa hiustenpesu tarvetta! Kuivashampoo on erinomainen ottaa mukaan vaikka festareille. Itse käytän tätä rasvoittuvan otsatukkani "puhdistukseen" huonoina tukkapäivinä, mutta täytyy kyllä varoittaa, että tuote ei poista hiuksista likaisuuden tunnetta, ainakaan minulta. Pieni miinus tulee myös siitä, että tuote on tosi pienessä pullossa ja jos kuivashampoon ystävä on, niin sitä kuluu sen mukaisesti. Tätä voisi kutsua matkakokoiseksi tuotteeksi, vaikkei sitä kyllä sinänsä ole.

Ja viimeisimpänä suosittelen yhä Osista. Tämä extrajämäkkä lakka takaa kampauksen pysyvyyden. Tämä on todella vahva lakka, joten suosittelen perus tuunaukseen kevyempää lakkaa, koska tämä Session lakka tekee hiuksista todella kovat. 


Löytyikö tuotteista suosikkiasi? Kysymyksiä voi esittää, yritän vastata parhaani mukaan~

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Uusi takki ja Hair & Beauty Messut

Aluksi esittelen teille uuden takkini, jonka äiti osti minulle EMP:ltä. Tämä takki oli hankintalistoillani jo pitkään, mutta koska se maksoi joka paikassa yli sata euroa, en sitä koskaan raaskinut ostaa.. Mutta viimeisimmän EMP:n kuvaston saavuttua kotiini, huomasimme äitini kanssa takin olevan alle satasen (tiedä sitten oliko alennuksessa vai ihan normaalihinta) ja klikkasimme tilaa nappia. Takki saapuikin jo tuossa viime viikolla, mutta sairasteltuani en ole sitä kerennyt teille tänne blogiin esitellä. 

Naama ei näy, koska pidän tänään meikkaamatonta päivää, köh.

Olen ylirakastunut tuohon selkäosan korsettinyöritykseen<3

Kyseessä on siis Poizen Industriesin Alice takki, joka on ylisöpö - ja todella lämmin! Takki lähti pidemmälle koeajolle Helsingin Hair & Beauty messuille, jonne menimme yhdessä luokkatovereideni kanssa ensimmäistä kertaa. Takki saikin kehuja luokkalaisiltani, eikä ihmekään, sillä kuka nyt voisi vastustaa söpöjä sydäntaskuja ja satiinirusetteja <3 

..Mutta sitten niihin Hair & Beauty messuihin. Kyseessä oli siis hiusalan messutapahtuma, jonne pääsi ainoastaan ammattilaiset sekä alan opiskelijat. Odotin messuilta aika paljon, sillä kosmetologiopiskelu aikoina tuli käväistyä Kauneus- ja kosmetologimessuilla, jotka ylittivät kumpikin odotukseni. Hair & Beauty messut olivat kuitenkin pienoinen pettymys, sillä myyntikojuja oli vähän. Suurin osa kojuista koostui lähinnä meikeistä ja hiuspidennyksistä, joita en näiltä messuilta lähtenyt ostamaan. Olin myös odottanut, että isompien valmistajien myyntikojut olisivat olleet paikalla myymässä tuotteitaan mahdollisille tuleville käyttäjilleen. Erityisesti olisin halunnut ostaa kokeiluun tuotteita Goldwelliltä, Schwarzkopfilta, Sim Sensitiveltä, Wellalta ja Cutrinilta. Ainut esillä ollut valmistaja näytti olevan KC, jolta ostinkin tarjouksessa olleen vaalennusjauheen. Messut olivat myöskin aika sekavat, missään ei ollut opasteita ja kojut oli aseteltu niin tiuhaan, että käytävällä mahtui kävelemään vierekkäin korkeintaan 1 ja puoli ihmistä. 

Messut olivat Finlandia talolla, jonka edestä lähti bussi Hairmailin ja Schwarzkopfin tukkufirmoille. Niillekään ei ollut opasteita ja saimme kavereideni kanssa ihan etsiä ja kysellä ihmisiltä tämän bussipysäkin sijaintia. Onneksi kuitenkin löysimme bussin, jolla köröttelimme Hairmailiin, josta ostinkin suurimman osan ostoksistani. Minulla oli jo ennen messuja tiedossa jutut, mitä ostan, eikä mitään ylimääräistä lähtenyt mukaan.

Mukaan Hairmailista lähti kaksi hapetetta, tupeerauskampa (joka ei kylläkään ole kuvassa) ja kolme pakettia  Cutrinin mustaa väriä. Josko näillä selviäisi kesän yli ilman koulun hiustenlaittopäiviä! KC:n vaalennusjauheen ostin messutalolta. Olen kyseistä jauhetta käyttänyt työssäoppimispaikallani ja olen ollut siihen tyytyväinen, joten voin sitä suositella muille ammattilaisille. Hairmail ei tietääkseni myy ammattituotteita kuluttajille, joten en voi teille jauhetta suositella ostettavaksi. 

Okei, kyllähän sitä noiden etukäteen suunniteltujen ostosten mukaan lähti yksi ainut heräteostos, tämä:
Kuvasta ei varmaan ihan selkoa saa, mitä tuo luomivärin näköinen jauhe on. Itse asiassa kyseessä on luomiväri, jota hangataan hiuksiin. Tällä voi tehdä siis sellaisia hetkellisiä raita- tai latvavärejä, jotka lähtevät pois pesussa. Väri näkyy myös mustissa hiuksissa, mutta erityisen hyvältä se näyttää vaaleissa. Testasin tätä pinkkiä väriä heti paikan päällä latvoihini ja se pysyi ihan ok:sti kiinni. Sain kuitenkin ohjeeksi kokeilla sivellä "luomiväriä" vahan päälle, jolloin jauheen pitäisi pysyä paremmin kiinni.. Täytyy testata. Valmistajan nimeä en muista, mutta jos joku ammattilainen tämän tunnistaa, niin voi sen tuohon kommenttilootaan kertoa. 

Kokonaisuudessaan messuista jäi ihan hyvä maku, vaikkakin olin odottanut enemmän. Kuulemani mukaan messut ovat huonontuneet vuosi vuodelta ja mielestäni olivat tosi pienet, vaikka joka paikassa messuja mainostettiin Suomen suurimpana messutapahtumana.. Mielestäni olen kyllä ollut aiemmin suuremmissa tapahtumissa kuin nämä. Erityisesti mieleen jäi KC Professionalin hiusmuotinäytös, joka oli tosi upea, sekä lounastarjoilu, joka oli järjestetty todella hienoon tilaan. Ruuat olivat hienoissa kattiloissa ja puhtaanvalkoisissa lautasissa.. Mutta tuoleja ei ollut ja lysti maksoi 12 euroa per henkilö. Istumapaikoista viis, ruoka oli oikein hyvää, vaikka olikin perus kinkkukiusausta. 

torstai 7. maaliskuuta 2013

What Goth Is Not

Moni kaverini ja tuttavani ovat jo useamman vuoden ajan kyseenalaistaneet koko goottiskenen. Kuulen jatkuvasti vanhemmilta ihmisiltä ja jopa joiltakin kavereiltani " Kyllä sä tosta kasvat vielä ulos, kun moni muukin on kasvanut." Myöskin kysymys "Ootsä gootti?" saa itseni miettimään, olenko sitä ja mitä kysymykseen pitäisi vastata, kun se pitäisi perustellakin muka niin katu-uskottavasti. Miksi ihmiseltä, joka hieman poikkeaa jostakin tavanomaisuudesta, täytyy heti alkaa haastattelemaan tämän tyylistä? Sama kuin alkaisi kyselemään tavikselta, miten hän voi pukeutua niin tylsästi..

Erityisesti medialla tuntuu olevan aivan vääränlainen käsitys gooteista ja goottityylistä. Sitä pidetään teinien angstausvaiheen tyylinä, kun etsitään vielä itseään. Toki sitä teininä varmasti moni on kokeillut erilaisia tyylejä alkaen glamrokkarista mangahörhöön, mutta miksi tyylin täytyisi palautua takaisin "normaaliksi", jos näistä alakulttuurityyleistä löytää itselleen sen oman ja sopivimman? Mustat hiukset, vahva meikki ja mustat vaatteet tekevät gootin monien mielestä. Pyhpah. Jotkut jopa kuvittelevat, että gootiksi ryhdytään yhdessä hujauksessa. Omasta mielestäni siihen kasvetaan musiikin ja muiden "goottimaisten" asioiden viemänä. Omalta kohdaltani on oikeastaan tosi hankala sanoa, miten varsinaisesti tähän skeneen edes lähdin varsinaisesti mukaan, mutta sen tiedän, etten missään vaiheessa ajatellut, että " nyt mä ryhdyn gootiksi". Se vain tuli kaikkien bändien myötä.

Tässä postauksessa ajattelin hieman oikoa näitä vääriä uskomuksia ja olettamuksia, joita media ja "tietämättömät" ihmiset luovat ja sanelevat. Nämä ovat kumottuja stereotypioita, joita gootteihin liitetään jatkuvasti. Nämä tosiaan sitten pohjautuvat ihan omaan mielipiteeseeni, eli eivät mitään elämän totuuksia ole - goottiudesta kun tunnutaan tappelevan jo skenen sisäisestikin. Näissä myöskin yleistän aika paljon, joten ei kannata vedellä kauheita herneitä nenään, jos jokin kohta pitäisi olla mielestäsi toisin. Gooteilla on kuitenkin aina ollut eri käsitys siitä, mitä gootteus todella on ja mitä se ei ole, eikä vielä osata sanoa tarkkaan, mikä erottaa gootin ja goottityylistä vaikutteita ottavan metallistin. Alla olevat ovat siis ihan omaa näkemystäni asiasta ja siitä, miten itse goottiuden käsitän, enkä pidä itseäni minään yligoottina. Ei kannata ottaa alla olevia "väitteitä" turhan tosissaan, osassa on pientä huumoria joukossa.

Tältäkö oikean gootin tulisi näyttää?


TIESITKÖ ETTÄ...?

1. Goottius ei ole pelkkää pukeutumista ja musiikkia, vaan se on myös elämäntapa. Mikä se elämäntapa sitten on? Elämäntapaan liittyy paljon muutakin kuin pukeutuminen ja musiikki. Valitettavan usein monet "aikuistuneet" väittävät goottiuden olevan vain teinien ohimenevä tyyli, josta voi kasvaa ulos, mikä ei aina pidä paikkansa. On olemassa aikuisia, jotka ovat olleet gootteja useamman kymmenen vuoden ajan ja osa löytää goottiuden vasta aikuisiällä. Voisin murtaa tässä samalla myös sen myytin, että goottityyli ei ole ainoastaan teinien alakulttuuri, vaikka moni teini aloittaa jöötteilyn juuri tässä ikäryhmässä.

2. Gooteilla ei ole yhteistä ideologiaa, vaan kaikilla on omat mielipiteensä mm. uskonnoista, politiikasta, elämänkatsomuksesta ja monesta muusta asiasta. Siksi gootit eivät välttämättä kokoonnu julmetulla porukalla mielenosoituksiin tai vastaaviin, kuten esimerkiksi punkkarit tai hipit, joilla on yhtenäinen aatemaailma. Ainoa gootteja yhdistävä tekijä on oikeastaan musiikki ja kiinnostus kauhuun, kuolemaan ja synkkyyteen, jos nekään. Mitään kuolemanylistäjiä tuskin kukaan meikäläisitä on, vai? Gootti katsoo kuoleman olevan kunnioitettava asia, sillä se on läsnä koko ajan. Siitä saa tehdä taidetta musiikkina, elokuvana tai piirroksena.

3. ..Josta tuli mieleeni, että gootit eivät välttämättä ole masentuneita ja itsetuhoisia. He eivät viiltele tai ajattele kuolemaa ja itsemurhan tekemistä 24/7. Annetaan tämä kunnia teiniangstareille.

4. Goottimusiikki ei tarkoita metallimusiikkia, vaan se on oma musiikkityylinsä. mm. Bauhaus ja Two Witches ovat goottimusiikkia. Myöskään The 69 eyes tai HIM eivät ole goottimusiikkia, vaan ne luokitellaan goottirockiksi tai goottimetalliksi, kuka mitenkin sen ottaa.

5. ..Kaikki gootit eivät myöskään kuuntele goottimusiikkia. Jotkut kuuntelevat metallia tai synkkää konemusiikkia, ihan mitä tahansa. Kaikilla gooteilla on oma musiikkimakunsa, jotkut ovat avarakatseisempia ja saattavat kuunnella jopa iskelmää tai räppiä, toiset kuuntelevat vain yhtä tiettyä musiikkityyliä ja ovat sille uskollisia. Ei voida sanoa, mikä musiikkityyli on se "katu-uskottavin", vaikkakin goottimusiikista koko goottiskene onkin lähtöisin.


6. Kaikki gootit eivät pukeudu pelkkään mustaan. Moni käyttää tehostevärejä, joista yleisimpiä ovat mm. pinkki, sininen, punainen. violetti, viininpunainen ja vihreä. Myöskin kulta ja hopea ovat yleisiä värejä, miksei valkoinenkin. Vaikka vaatteissamme saattaakin jotain pientä erikoisuutta piileä, meillä on sentään tyylitaju, jos vertaa vaikka joihinkin muotimaailman superluomuksiin...

7. Gootit eivät pukeudu joka päivä korsettiin ja vahvaan meikkiin (poikkeuksia toki on). Kyllä me pukeudutaan ihan niihin samoihin lökäreihin kuin tekin koti-iltoinanne ja pidetään meikittömiä päiviä.

8. Gooteilla voi olla myös "taviksia" kavereinaan. Ei ole mikään erikoinen asia, jos goottiporukka käy kahvilla ja viettää aikaansa kavereiden kanssa kuin muutkin ihmiset, ihmisiähän hekin (tai no mekin) ovat. Ei me missään lepakkoluolissa kokoonnuta ja ammenneta Mustaa Raamattua kynttilänvalossa.

9. Gootit eivät ole saatananpalvojia, vaikkeivät kyllä mitään Jumalan ylistäjiäkään. Jokainen uskoo mihin uskoo, toiset lukevat itsensä wiccoiksi, toiset ateisteiksi, jotkut eivät oikein edes tiedä, mihin uskovat. Me emme myöskään mestaa eläimiä rituaalien merkeissä, vaan rakastamme niitä ja puolustamme niiden oikeuksia. Osa on jopa vegaaneja.

10. Gootit eivät ole ilkeitä. Suurinosa on hyvin ujoja, herkkiä ja ystävällisiä, jopa ystävällisempiä kuin monet muut. Gootti voi myös olla iloinen ja elämänhaluinen, toki maailmasta löytyy vastapainoksi niitä ilkeitä ja ylimielisiä versioitakin.

11. Kaikki gootit eivät kuuntele Marilyn Mansonia.

12. Jo itse goottityyli jakautuu moneen eri alatyylisuuntaukseen: viktoriaaninen, moderni, cyber, steampunk, punkgootti, fetish, industrial, romanttinen.. jne jne. Jokainen goottityylisuuntaus eroaa toisistaan mm. ulkonäön ja kiinnostuksen kohteiden kautta (stereotypisesti esim. "tavan" gootti kuuntelee esim. goottimusiikkia ja cybergootti on iloinen jumputusmusiikin suurkuluttaja), mutta sekasikiöitäkin on - jotkut gootit eivät osaa määritellä omaa "kategoriaansa". Jotkut ottavat vaikutteita useammasta eri tyylisuunnasta. Itse en esimerkiksi tiedä, mihin noista kategorioista itseni laittaisin, koska tyylissäni on vaikutteita useammasta genrestä.

13. Goottikin voi pelätä hämähäkkejä ja ötököitä.

14. Kaikki gootit eivät käytä alkoholia, eivätkä juo ruuan kanssa verta.

15. Gootti ei ole huora, vaikka useimmiten pukeutuukin verkkosukkahousuihin ja korkeisiin korkoihin. Gootti haluaa olla äärimmäisen naisellinen ja siisti, ei sotkuinen farkkuhameeseen pukeutuva prostituoitu. Gootti on sivistynyt ja hienostunut. Vaatteet eivät tee kenestäkään huoraa.

16. Gootit eivät ole sen epähygieenisempiä kuin muutkaan ihmiset. Yleensä gootit ovat todella siistejä, toki jälleen poikkeuksiakin löytyy.

17. Myös mies voi olla gootti. Heihin vain törmää harvemmin kuin naisgootteihin. Miesgootti ei kuitenkaan välttämättä ole homo, vaikka meikkaa ja pukeutuu silinteriin.

18. Gootit eivät käytä huumeita, eivätkä harrasta rikollista toimintaa (vaikka maineemme onkin tällaisella paskapuheella pilattu).

19. Gootit ovat ihan tavallisia ihmisiä, kuten kaikki muutkin.

20. ..Ja kaikilla heistä ei ole mustat pitkät hiukset. Gootilla voi olla minkä väriset hiukset tahansa!

21. Synkkä/raaka/kauhu/ahdistava musiikki ei ole tehty idiootteja varten. En millään usko, että musiikki voi tehdä jonkun masentuneeksi ja jos voi, niin on käsittänyt jotain ihan väärin. Minua musiikki on auttanut useassa asiassa ja mielestäni synkkää musiikkia tulee tulkita rivien välistä, kaikkea ei pidä ottaa ihan kirjaimellisesti. Jokainen tietysti tulkitsee biisit omalla tavallaan, mutta järkeäkin voi käyttää.

22. Jopa itse gootit kinastelevat keskenään siitä, miten goottius määritellään. Miten SINÄ määrittelet goottiuden? Onko uskottavaa kutsua itseään gootiksi vai täytyykö se pitää salassa, ettei kuulostaisi wannabelta? Kuka se truujöötti on? Muututaanko gootiksi yhdessä yössä vai saako suuntaus kehittyä useamman vuoden ajan? Voidaanko "tyylistä pois kasvanut" luokitella aidoksi gootiksi? Kuka ylipäätään on aito gootti? Kysymyksiä on miljoonia ja vastauksia on yhtä paljon kuin goottejakin.


Goottiudesta olen tehnyt pohdintoja myöskin tässä postauksessa.

Mitäs mieltä olette näistä stereotypioista, joilla goottien maine on "pilattu"? Löytyykö omasta elämästäsi kokemuksia, jolloin olet joutunut selittämään sen, miksi olet gootti ja keitä gootit ovat?

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Tukka asiaa

Kuten jo viimeisimmässä tukkamuutos postauksessa hieman vihjoinkin, hiukseni pääsivät vihdosta viimein leikkautettavaksi. Koulussa emme ehtineet leikkausta tehdä, kun oli sen verran muita asioita, joten jouduin (tai no jouduin ja jouduin) menemään ihan oikealle kampaajalle. Kampaajalla olen viimeksi ollut varmaan viimeksi silloin, kun vielä sivusiilin omistin, joten todella kauan sitten. Nyt olikin mielenkiintoista seurailla kampaajan leikkaustekniikoita, liikkeen siisteyttä ynnä muita parturi-kampaajalle kuuluvia seikkoja, nyt kun niistä jotain paka-opiskelijana ymmärtääkin. Leikkaukseen olen tyytyväinen, vaikkakin hieman totuttelemista on.

Vaikka olenkin sanonut, etten koskaan tulisi enää leikkaamaan toispuoleista mallia, päädyin siihen sitten kuitenkin. Tällä kertaa tosin pulisonki on paksumpi ja pidempi ja korvan päällys on ainakin sentin mittainen, ei siis siili kuten aiemmin.

Toinen puoli näyttääkin sitten tältä. Otsahiuksiin ei muutosta tullut, koska olen niihin oikein tyytyväinen nyt. Vino otsis on nimittäin paljon helpompi saada näyttämään hyvältä kuin suora, joka minulla on ollut aivan liian kauan. Vaikka kuvassa nyt ei näykään, hiukset on kerrostettu todella revitysti. Päältä hius on noin 10 sentin mittaista ja pitenee pikku hiljaa latvaakohti mennessä. Latvoista mittaa lähti noin 5cm, viimeisimmän vaalennuksen jäljiltä. Eipähän tarvitse enää häpeillä huonokuntoista latvaa työssäoppimispaikalla.

Minulla ei muuten koskaan aiemmin ole ollut kerrostettua tukkaa, joten täytyy sitä ihan erikseen kommentoida. Jos haluaa tupeerata hiuksensa todella isoksi, hiukset kannattaa käydä kerrostamassa kunnolla, jotta hius "tupeeraantuu" paremmin. Aiemmin, kun vielä kokopitkän pehkon omistin, tupeeraus tuppasi lässähtämään kuin lehmänhäntä muutaman tunnin jälkeen. Nyt kun hiukset on leikattu kunnolla, tupeerauskin pysyy hyvänä. Oma pehkoni pysyi lähes tulkoon latistumattomana vielä seuraavaankin päivään, joten tämä malli sopii tyyliini oikein mainiosti. Olen nimittäin todella laiska laittamaan hiuksiani mitenkään, mutta nyt ajat muuttuvat, kun huomaa, miten hyvä lopputuloksesta tulee.
Hiuspuuteri takaa pitävän ja hyvän tupeerauslopputuloksen!

Jos jotakuta kiinnostaa, voisin suositella muutamaa tuotetta tupeeraukseen käytettäväksi. Jos haluaa oikein superison tukan, kannattaa hiuksiin sujauttaa muotovaahtoa. Itse en kuitenkaan koskaan hiuksiani föönaa iltasuihkun jälkeen, vaan annan niiden kuivua itsekseen. Aamulla laitan ainoastaan Schwarzkopfin OSIS sarjan Dust it hiuspuuteria, joka tekee hiuksesta hieman karkeamman ja näin se on helpompi tupeerata. Olen jo vuosikaudet valitellut kavereilleni, että mikään ei tunnu saavan hiuksiani pysymään hyvänä, mutta tämä hiuspuuteri muutti kaiken. Dust it on muuten aika kallista, älyttömän pieni sirotin maksaa vajaa 25 euroa, joten jos haluaa säästää, kannattaa kokeilla Markettiversiota samasta tuotteesta: Schwarzkopfin Got2be hiuspuuteria. Lakkana olen käyttänyt yleensä Osista, mutta nekin kyllä pidemmän päälle kalliita - mutta ehdottoman hyviä. Finish lakkaa voin suositella, sillä se todella tekee kovan pidon hiuksiin.

Onnistunut tupeeraus vaatii myös hyvän harjan. Aiemmin käytin jostain Vapaavalinnasta saatavaa perus muovikampaa, mutta aloitettuani koulun, löysin uuden luottoharjan, jolla saa todella hyvän tupeerauksen muutamalla vedolla. Harja näyttää suunnilleen tältä:





lauantai 2. maaliskuuta 2013

Satanica's Make Up School: Blush and shadows

Poskipuna ja varjostukset  näkyvät melko monen gootin poskilla. Moni "taviskin" käyttää erityisesti aurinkopuuteria varjostuksena. Poskipuna tuo kasvoille väriä ja varjostus sen sijaan tuo kontrastia ja kulmikkuutta kasvoihin. Moni tuntee poskipunan ja aurinkopuuterin hyvin, mutta niiden käyttö on monella aika hakusessa omien kokemusteni mukaan.

VARJOSTAMINEN

Varjostusta voi hyvin käyttää muuallakin kuin poskilla. Sen tarkoitus on tuoda kasvoille lisää varjoja ja näin tuoda kulmikkuutta kasvoihin. Varjostuksen voi tehdä poskien lisäksi esim. leukaan, leuan alle, nenän pieliin, otsaan, ohimoille.. Varjostuksessa voi hyvin käyttää aurinkopuuteria, vaikka moni sitä kritisoikin. Aurinkopuuteri on tavallista puuteria tummempaa ja näin sopii hyvin käytettäväksi varjostukseen. Kesäisin sitä voi levittää koko kasvoille tuomaan pientä väriä, mutta me gootithan kauhistelemme rusketusta, right? Gootti voi myös räväyttää ja korostaa poskiluitaan mustalla luomivärillä, tosin tällöin rajojen kannattaa olla aika siistit, ettei lopputulos näytä sottaiselta.

Erityisesti poskivarjostuksessa varjostuksen kohta on monella tapaamallani ihmisellä hieman väärin. Moni nimittäin sipoo hirveän määrän liian tummaa väriä poskiluulle, jonne aurinkopuuterin ei missään nimessä pitäisi tulla. Varjostuksen pitää tulla kohtaan, johon valo osuu kaikista vähiten, eli poskiluun alle. Poskiluun alla varjostus tuo poskipäitä paremmin esiin. Kaksoisleukaa voi häivyttää sipomalla aurinkopuuteria leuan alle. Varjostuksella voi häivyttää asioita, joita ei tahdo näkyvän. Sillä voi myös korostaa.

Oikea sävy varjostukseen pitää olla muutama aste tummempi kuin oman puuterin väri. Varjotusväri saa olla reilusti tummempi, mutta ei missään nimessä liian tumma. Varjostuksen tarkoitus on hämätä katsojaa luulemaan, että toisella ei ole varjostuksia - liian tumma väri näkyy kilometrien päähän. Siksi kannattaakin aluksi ottaa mieluummin liian vaalea aurinkopuuteri kuin liian tumma.

Hyvin tehty varjostus on häivytetty. Jos varjoja ei ole häivytetty, ne kyllä näkyvät luonnonvalossa. Häivytyksen voi hyvin tehdä samalla siveltimellä kuin itse varjostuksenkin, eli isolla siveltimellä. Itse pidän jäykistä siveltimistä, hentoset siveltimet eivät mielestäni oikein ole mistään kotoisin. Pienille alueille, kuten vaikka nenään, varjostuksen voi tehdä tietysti pienemmällä siveltimellä. Nenää voi varjostaa sen varresta tai sierainten kohtalta, mutta varovasti, sillä sieraimia "häivytettäessä" väriä menee liikaa nenänpieliin ja näin sieraimet korostuvat.


Kun varjostat, toimi samalla tavalla kuin punankin kanssa: sipaise siveltimeen pieni määrä väriä, tupsauta ylimääräiset käteesi ja sivele haluamiisi kohtiin. Muista, että meikkiä voi aina lisätä, mutta sitä on vaikea ottaa pois ilman, että poistaa kaikki meikit saman tein. Siksi siis kannattaa aloittaa pienillä määrillä ja lisätä tarpeen vaatiessa.

POSKIPUNA
Tunnetuin poskipunan olomuoto on puuterimainen, mutta niitä on olemassa myös voidemaisia. Jos valitset voidemaisen puuterin, levitä se poskille ennen kasvojen puuterointia!


Poskipunan kanssa säännöt ovat oikeastaan samat kuin poskivarjostuksen kanssa, mutta poskipuna levitetään poskiluun päälle ei sen alle!! Poskipunan väriä voi säädellä samalla tavalla kuin varjostuksenkin, eli pieni määrä kerrallaan. Jos väriä menee huiskuun liikaa, ylimääräiset voi tupsauttaa kädelle. Poskipunan oikeaoppinen levitys on siitä ongelmallinen, että se menee oikeastaan muodin mukaan. Välillä se levitetään omenaposkimaisesti pyörittämällä vain poskipäille, välillä kolmiomaisesti tai joskus käytetään ihan haaleita sävyjä. Itse kuitenkin olen tehnyt poskipunan hieman kolmion mallisesti, joten kerron siihen vinkkini.

Jos poskipunan levittää kolmiomaisesti, se näyttää mielestäni kaikista luonnollisimmalta. Kolmiomaisesti tehdessä punasta tehdään siis hieman kolmionmuotoinen. Tällöin kolmion kapein kärki on enemmän nenää kohti ja ohimoiden tiimoille levitettävä osa on leveämpi. Poskipuna on hyvä häivyttää, jotta se näyttää hyvältä. Kuten varjostuksenkin, poskipunan voi levittää isolla siveltimellä. Punaa kannattaa laittaa aluksi ehkä hieman liikaa, sillä sivellin kuitenkin hinkkaa ihoa sen verran, että se alkaa hieman punoittaa. Punoituksen laskettua myös punan sävy laskee ja häipyy lähes kokonaan, jos sitä ei ole tarpeeksi.

Poskipuna värejä on olemassa jälleen kerran laidasta laitaan, mutta tietenkin ovat enemmän punaisia - enpä koskaan ole törmännyt violettiin poskipunaan. Poskipuna voi taittaa oranssiin tai violettiin, ne voivat olla runsaspigmenttisiä tai haaleampia. Jokaiselle siis varmasti löytyy mieleisensä. Itse käytän esimerkiksi vaihtelevasti kylmiä ja lämpimiä sävyjä, riippuen meikistä.

Tässäpä olisi meikkikouluni päätös tällä erää. Yllättävän nopeasti sain tämän koottua, vaikka ajattelin, että tämän tekemiseen menisi ikuisuus ja kyllästyisin ideaan heti. Kertokaa toki kommenttejanne ja kysykää jos jotakin jäi epäselväksi mistä tahansa asiasta :) Palailen kauneudenhoidon tiimoilta varmasti pian, ehkäpä tällä kertaa hiusten parissa, nyt kun opiskelun ohella olen siitä innostunut todella paljon. Muistakaa, että meikin tekemiseen ei ole oikeaa tai väärää tapaa, mutta pienistä vinkeistä kannattaa ottaa opiksi, erityisesti häivytys ja pohjasävyjen valinnat ovat tärkeitä tai kokonaisuus on aivan metsässä. Tässä pienessä meikkiopas paketissa tosiaan käyn läpi vain perusasioita, mutta voin toki yrittää jotakin tutoriaaleja tehdä joistakin hieman haastavammista asioista, jos kiinnostusta on~ Heittäkää postausehdotuksia, niin yritän niitä parhaani mukaan toteutella teidän ja itseni iloksi :)