tiistai 22. tammikuuta 2013

Pinkkiä, pinkkiä, pinkkiä!

Tuli tässä ostettua uudet vauvat, nimittäin Amokin pinkit maastohousut, joita olen jo pidemmän aikaa etsiskellyt täältä Suomen kamaralta, mutta mistään ei tunnu löytyvän. Tunnetusti ulkomailta en ryhdy ostamaan, vaikka sieltä saisi ostettua paljon kaikkea ihanaa halvalla, vaikkakin postikulut olisivat helvetilliset, mitä nyt olen esimerkiksi Lip Servicen sivuja selaillut. Olen kuitenkin sen verran pelkuri tässä(kin) asiassa, enkä siksi ole vaivautunut edes kokeilemaan mitään PayPal juttuja, vaikka monet ovat kehuneet sitä helpoksi ja luotettavaksi. Leather Heavenkin myy monen värisiä maastureita, mutta eivät kuitenkaan pinkkejä. Jälleen kerran olin luopua toivosta ja jättää nämä ihanuudet ostamatta, mutta sattumoisin Goottikirpparia selatessani huomasin erään myyvän hyväkuntoisia pinkkejä maastohousuja 30 euron hintaan.. Ja pakkohan ne oli ostaa, vaikka olin juuri itselleni luvannut, että yritän vältellä vaateostoksia hetken.

Housut saapuivat luokseni perjantaina ja tältä ne nyt sitten näyttävät:

Suuresti yllätyin, että nämä olivat malliltaan ja tuntumaltaan ihan erilaiset kuin Leather Heavenin vastaavat. Omistan nimittäin Leather Heavenin punaiset camot. Niiden kangas on todella jäykkää ja niissä on tosi mukava olla. Näissä Amokin vastaavissa puolestaan tuntuu, että melkein hukun näihin, vaikkeivät isot olekaan, näissä nimittäin hämää se, että tuo "haarauma" kohta on lökäri tyyliin alempana kuin mitä normaalisti. Tai sitten vain kuvittelen, koska olen tottunut tyköistuvampiin housuihin. Kangaskin on tällaista tosi kahisevaa, mikä aluksi ärsytti hitosti kävellessäni kotonani edes takaisin, mutta kyllä siihen tottui nopeasti. Nytkin minulla on näiden alla mustat legginsit, koska kangas on tosi ohutta ja talvella varmasti jäätyisi jos ei olisi mitään lämmikettä alle. Mutta anyway, tykkään, tykkään ja vielä kerran tykkään! <3

Pahoittelut muuten tuosta kuvien karseasta valaistuksesta.. Meillä tuntuu olevan nykyään joka paikassa keltainen valo.

Vielä Amokin omaa kuvaa housuista, mussukat( ei siis nainen vaan housut):


Täytyy tässä pinkkimaniassani mainita, että kärsin hirveästä hiuskriisistä. tyvikasvu on kohta kaksisenttinen, enkä voi sietää tuota lämpimän oranssinkuparin sävyä, joka tunkee päästäni. Moni ihmetteleekin, miksen siitä pidä, koska harvalla on näin punapigmenttinen oma väri, mutta minä en siedä sitä. Tykkään kylmistä sävyistä! Onnekseni kuitenkin kaikki, jotka eivät tiedä minun olevan oikeasti punapää, luulevat tyvikasvuani tarkoituksella värjätyksi tai sävytetyksi :D

Koulussa meillä on hiustenlaittopäivä vasta ensi viikolla, enkä millään jaksaisi odotella. Kaupan väreillä en lähde enää värjäämään (lukuunottomatta shokkivärejä), kun on näin puoliammattilaisena huomannut ammattituotteiden paremmuuden. Ei vaan, kyllähän sitä kaupan tuotteissakin on helmiä, joista aion tehdä oman postauksensa tulevaisuudessa.

Uutta tukkaa siis pitäisi pukata tuossa jonkin ajan päästä.. Toivottavasti. En kestä enää tätä norsun nuolemaa kuontaloa, jossa ei ole mitään rakennetta. Mustasta väristä tuskin luovun kokonaan, enkä pituudesta, mutta jotakin pientä (tai sitten suurempaa) lisämaustetta se kyllä kaipaa.. Mutta mitä? Saa nähdä mitä tuo koulun hiustenlaittopäivä tuopi tullessaan~


2 kommenttia:

  1. Siulle olisi haaste. :) -> http://henioverdoze.blogspot.fi/2013/01/haaste-mulle-ja-haaste-sulle.html

    VastaaPoista