maanantai 31. joulukuuta 2012

Happy New Year!

Hyvät uudet vuodet teille, rakkaat lukijat! Bileet ovat alkaneet ja postaus sen mukainen. Tässä hieman tämän päivän outfittiä:
Bolero: Queen of Darkness
Korsetti: Lip service - furminator
Hame: Necessary Evil
Kaulakoru: Alchemic Gothic

Lähikuvaa korusta. Tämän sain poikaystävältäni joululahjaksi. Tykkään paljon <3


Tuossa asussa siis juhlinnat tällä erää. Menemme tästä poikaystävän kanssa raketteja tussauttelemaan. Pitäkää hauskaa ja olkaa kiltisti!

<3 Satanica

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Merry X-mas!

Hyvää joulua täältä minunkin puoleltani! Vietin jouluni isovanhempieni luona Perhossa, jonne on täältä Valkeakoskelta n. 300km. Autossa saa siis tosiaan istua sen 4½h taukoa lukuunottamatta. Menimme paikan päälle jo sunnuntaina siivoilemaan ja kuusta pystyttämään.. Tänään palasimme sitten isojen lahjasäkkien kanssa kotiin.

Tässä hieman ajattelin esitellä teille joululahjojani. Kuvat eivät todellakaan ole mitään maailman edustavimpia, koska ne pikaisesti napsin, mutta kaippa ne jotain suuntaa antavat :D Karkkia ja suklaata sain ihan hirveästi, kuten aina, joten niistä en kuvia ottanut.
Yksi suosikkilahjoistani: Nightwish peiton ja tyynynpääliset <3 Nämä pääsevätkin heti sänkyyni.
 
Pinkki yöasu, jossa on shortit ja toppi. Tämäkin pääsee heti käyttöön.
Glögilaseja kylmiä talvi-iltoja varten.
Lämpimiä sukkia paleleville varpahille (ovat tällä hetkellä jalassani)
Ihania tuoksykynttilöitä ja niille pidike(josta nyt yllättäen en kuvaa muistanut ottaa).
Lämmin oleiluasu sisäkäyttöön. Tämä on tälläkin hetkellä päälläni ja on aivan ihana. Kuva tosin antaa sen kuvan, että tämä olisi joku vankilasu.. :D
Sain sentään vähän jotain goottiakin. Siskoltani sain tämän hellyyttävän luuranko kynttilän.
 
Siinäpä olisi suurin osa lahjoistani :) Poikaystäväni lahja minulla on vielä saamatta, mutta esittelen sen sitten myöhemmin ^^
 
 
 
 
 

sunnuntai 16. joulukuuta 2012

Tanssikuulumisia

Oli pakko tulla hehkuttamaan tänne blogiini uusinta koreografiaamme itämaisen tanssin saralla. Olemme tässä muutaman kuukauden ajan harjoitelleet tanssia, jonka nimi on Shaabi. Itse kutsun tanssia opettajani kanssa Anaksi, sillä koreografian tarina kertoo Ana nimisestä naisesta. Tässä tanssissa on paljon dramaattisia kohtia ja tässä pitää hyvin paljon esiintyä. Pidän erityisen paljon teatraalisista tansseista, kun yhdessä vaiheessa alkoi tökkimään nuo alkeisballadit, joissa vain oli tärkeintä, että tehtiin liike oikein - huomaa, että koreografiat vaikeutuvat koko ajan ja hyvä niin, sillä pidän haasteista, etenkin jos se liittyy yhteen intohimoistani. 

Viime torstaina menimme opettajan kanssa esiintymään Kaukajärvelle erään tamperelaisen tanssiseuran kanssa. Tapahtuma ei ollut mikään suuri, vaan enemmänkin pikkujoulut itämaisen tanssin ystävien kanssa. Esitin soolona toisen uusimmista koreografioistamme, Huivitanssin ja sain siitä mukavasti kehujakin. Kuvia minulla ei pikkujouluista ole, sillä en saanut kameraa mukaani(menin nimittäin Tampereelle suoraan töistä, joten..) Mutta eiköhän ensi vuoden puolella kuvia ala taas tulla, kun saan sukulaisiani kuvaamaan esitystämme.
Torstain pikkujouluissa oli paljon ihania tansseja. Opettajani esitti tribal ryhmänsä kanssa ja innostuin tuosta tyylistä täysin ja opin paljon uutta. Tribal on eräänlainen heimotanssi, johon ei koskaan tehdä varsinaista koreografiaa, vain tanssimusiikki valitaan. Tribalissa imrovisoidaan hyvin paljon. Mukana täytyy olla vähintään 3 tanssijaa, joista aina etummaisin näyttää, mitä muiden pitää tehdä. Musiikki saattaa olla hyvin hidasta ja hyvin hypnotisoivaa, mikä saattaa ehkä kuulostaa tosi tylsältä, mutta oikein tehtynä ja hyvän musiikin ohella tanssiminen tribalia voisi katsoa vaikka kuinka kauan. Tanssijoilla oli miekat päänsä päällä ja hyvin jaksoivat niitä kannatella. 

Pikkujouluissa oli myynnissä kaikenlaista rompetta: kolikkohuiveja, kokoasuja, koruja.. Ihan kaikkea. Harmi vain, ettei siellä käynyt kortti, koska minä en enää oikein raahaa käteistä mukanani. Harmitti ihan mielettömästi, koska olisin hyvinkin halunnut ostaa kokopuvun itselleni - kun kaikki pukuni ovat lähestulkoon kaksiosaisia. Oli oikein miellyttävä ilta ja aika meni todella nopeasti. Tätä lisää!

maanantai 10. joulukuuta 2012

Kuka on aito gootti?

Kyseinen aihe on pyörinyt niin goottiblogien kuin foorumienkin yhteydessä ja mielipiteitä on yhtä paljon kuin goottejakin, mutta tässä kerron oman mielipiteeni asiasta. Varmasti tulen toistamaan monen muun sanomaa, mutta haluan kuitenkin tehdä selväksi oman mielipiteeni asiasta, joka on pohdituttanut minua koko goottina olemisen ajan. Toivottavasti saatte selvää sekalaisesta höpinästäni.

Miltä gootin pitäisi näyttää? Onko pukeutumisen pääväri pakko olla musta vai voiko se olla vaikkapa kirkkaan vihreä? Kuvassa minä joskus 2007-2008.

Olen lukenut asiasta hyvin montaa erilaista mielipidettä. Jotkut väittävät, että gootin pitää kuunnella vain goottimusaa, eikä esimerkiksi metallimusiikilla ole mitään yhteistä goottien kanssa. Olen myös kuullut ja lukenut puhuttavan, että aito gootti ei "tiedosta" olevansa gootti, tai jos tietää, hän ei sitä myönnä. Miksei? Pelkääkö hän, että häntä aletaan matkia, jos hän sanoo olevansa se mikä on? Toki on niitäkin, jotka pukeutuvat hyvin goottimaiseen tyyliin, mutta eivät tunne kuuluvansa goottien ryhmään.

Ensinnäkin, minusta metallimusiikki liittyy hyvinkin vahvasti gootteihin: laulujen sanat ja muutenkin koko yleisfiilis on hyvin samanlaista kuin goottimusiikkikin: synkkää, täynnä tunteita ja pohdintaa. Metallimusiikki vain sattuu olemaan tietyllä tapaa rajumpaa ja se haarautuu useampaan eri genreen - metallimusiikki voi siis olla iloistakin. Pitäisikö metallistin pukeutua siis ainoastaan niittivöihin ja maastohousuihin? Ei. Asiaa ei ole kirkossa kuulutettu ja goottien keskuudessa minua huvittaakin suuresti se, mistä he ovat näitä sääntöjä keksineet. " Et ole gootti, jos kuuntelet metallia tai räppiä. Goottius on elämäntapa, eikä määräydy pelkän musiikin kautta." Just joo. Missään lakikirjassa tai ylipäätään MISSÄÄN ei lue, millainen se todellinen gootti on. Samaa mieltä tosin olen siinä, että goottius on elämäntapa. Mutta eikös elämäntapa liity kaikken läsnä olevaan: musiikkiin, ajatusmaailmaan, mieltymyksiin...? Yleiskäsitys on se, että gootit pitävät synkkyydestä, kauhusta ja hyvinkin oudoista asioista - sellaisista, joista "tavalliset ihmiset" eivät pidä yhtään. Itse löysin goottityylin metallimusiikin kautta ja koska tunsin ja tunnen vieläkin syvästi kuuluvani tähän skeneen, niin aloin pukeutua ja hankkia aiheeseen sopivia vaatteita hyvällä ja huonolla menestyksellä.

Koko ylä-asteen ajan sain taistella siitä, olenko aito vai wannabe gootti, sen takia, kun eräs toinen gootti oli sen osan koulussamme saanut. Minua suututti niin paljon, että aloin osittain tarkoituksen mukaisesti todistaa olevani se, mitä todella tunnen olevani. Vaikka monet haukkuivat minua sen "troo-gootin" matkijaksi ja wannabeksi(muita gootteja ei pienessä koulussamme ollut), en silti luopunut omasta identiteetistäni. Miksi olisin? Miksi minun olisi pitänyt antaa olla ja ruveta esittämään jotakin, mitä en ole? Jopa kaverini äiti sanoi omalle äidilleni, että tyylini menee ohitse ennen 20 ikävuotta. Nyt olen 20 vuotta, eikä tälle "vaiheelle" näy loppua.

Kaikkialla sanotaan samaa: "gooteilla ei ole yhteistä aatemaailmaa". Miksi ihmeessä siis voidaan väitää, että on olemassa se oikea goottien ryhmä ja kaikki muut ovat niitä wannabegootteja? Voidaanko aloittelevaa goottia nimittää wannabeksi? Kuka sitten on se troo-gootti?

Itse goottityylikin haarautuu moneen eri ryhmään: on viktoriaanisia gootteja, cybergootteja ja monia muita. Itse olen niiden kaikkien yhdistelmä: pidän pvc:stä, värikkyydestä, mutta toisaalta taas hyvinkin klassisesta tyylistä. Olenko siis oikea gootti vai wannabe? Kuvassa minä 2012.

Mistä koko goottiusriitely on saanut alkunsa? Onko se eri goottityylin alalajien jokin yhteenotto vai haluavatko jotkut omia koko tyylin itselleen? Moni gootti on nykypäivänä monen eri alalajin sekoitus. Itse kuulun tähän ryhmään: pidän paljon pvc:stä ja cyberloxeista, mutta toisaalta taas pidän myös pitsistä ja muusta hörhelöstä. Voidaanko "sekagootit" luokitella wannabeiksi? Minusta ei.

Vaikka gooteilla on montaa erilaista tyyliä, ei voida sanoa, mikä niistä on se kaikista oikein. Viktoriaaninen tyyli on toki ensimmäinen, joka varmasti tulee mieleen monelle "tietämättömälle", mutta voidaanko sitä silti väittää aidoimmaksi? Eikö tärkeintä ole ajatusmaailma? Synkkyys, tärkeiden asioiden pohtiminen, musiikki ja sen tärkeys omassa elämässä, elokuvat, taide, vaatteet..

Pitääkö aidon gootin ostaa vaatteensa ainoastaan goottivaateliikkeistä vai voiko vaatteita ostaa vaikkapa H&M:stä? Minusta voi. Eihän sitä missään ole määrätty. Minä vuonna 2010.

Minulla olisi tästä aiheesta niin paljon sanottavaa, mutta en millään saa kaikkia ajatuksiani mahtumaan yhdelle kertaa. Tästä voisi melkein kirjoittaa kirjan. Kysymyksiä satelee päähäni niin paljon, etten edes itse löydä niihin vastauksia.

Mikä on sinun mielipiteesi? Kuka sinusta on aito gootti?.. Vai onko sellaista olemassakaan?

maanantai 26. marraskuuta 2012

Happy Birthday to me~

Eilen sunnuntaina pärähti mittariin 20-vuotta. Sen kunniaksi vietin lauantaina synttäreitäni Tampereen Jack The Roosterissa 8 kaverini kanssa, josta jatkoimme Herzun kanssa Pakkahuoneelle katsastamaan Turmion Kätilöitä. Voiko nainen parempaa toivoa synttäreiltään?

Kätilöiden keikasta jäi hyvä maku. Ajateltiin tällä kertaa eturivin sijaan olla hieman kauempana ihastelemassa kokonaisuutta ja hyvältähän se näytti, kuten aina. Ainut tosi paskamainen juttu oli se, että kerrankin kun otimme kameran mukaan, sitä ei saanut ottaa sisälle, koska kyseessä oli järjestelmäkamera. Olisihan se pitänyt tajuta jo kameraa valitessa, että järkkäriä ei saa keikalle mukaan viedä, mutta ennen ollaan sen kanssa päästy sisään. Muutenkin tällä kertaa paikan päällä olleet järkkärit olivat tosi töykeitä ja tuntui että kaikille valitettiin jostakin, vaikkei mitään olisi tehnytkään.. Mitä lie ihmetyksiä olivat.

Oli ihanaa nähdä Spekkeli pitkästä aikaa lavalla, kun viime keikalla häntä tuurasi Hurja 2 Times Terrorista. Oikein mainio keikka oli, hauskat jutut ja kaikki!

Settilista illan kappaleista(ei oikeassa järjestyksessä):

Suolainen Kapteeni
Verta Ja Lihaa
Teurastaja
U.S.C.H!
Grand Ball
Million Dollar Business
Hades
Minä määrään
Lapset ja Vanhemmat
Pirun Nyrkki
Vedetäänkö vai ei?

..Olikohan niitä muita? Nuo ainakin :D

Olen totaalisen rakastunut tähän introon. Video ei ole kovin hyvälaatuinen, mutta voi että, mitkä fiilikset tästä tulee <3 


Värjäsin ihan synttäreideni kunniaksi latvani siniseksi, joista tuli ehkä enemmänkin tummanturkoosit kuin siniset.
Kuva onneksi vääristää ja latvat on aika kivan väriset :D

Eilen vietettiinkin sitten virallisesti synttäreitäni sukulaisteni kanssa. Äitin kanssa tilattiin minulle goottiaiheinen kakku - tietysti. Siitä tuli aika hieno ja maku oli taivaallinen.

Lahjaksi sain tietysti rahaa, lahjakortin Yves Rocherin myymälään, Nightwishin Imaginaerum aiheisen tyynyliinan, Nicki Minajin Pink Friday hajuveden, Kynttilän, hiuskoristeen. Poikaystäväni lahjaa en ole vielä saanut, mutta kuulemma on paraikaa tulossa postin kautta kotiini, kun matkan varrella oli tullut ongelmia :3 

Pakko muuten hehkuttaa tuota hajuvettä. Se on todella ihana ja olen sen kanssa lotrannut muutamaan kertaan . Vaikken Nicki Minajista pidä laulajana, hänen tyylinsä on tosi kiehtova ja se sai minut sen yhden ainoan kerran haistamaan hänen hajuvettään. Tuoksu on juuri sopiva tällaiselle, joka ei niin hajuvesistä piittaa, joten voin suositella lämpimästi tuoksuja kaitsevallekin! 

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Haaste!

Sain söpöltä Diary Dreams of Life blogin bloggaajalta(huh kun oli vaikea taivuttaa) Lightnesilta haasteen. Kiitokset haasteesta, tykkään näistä! :)

1. Each person tagged must post 11 things about themselves
2. They must also answer 11 questions the "tagger" has set for them
3. They must create 11 more questions to ask to ask bloggers they have decided to tag
4. They must then choose 11 bloggers with less than 200 followers and tag them in their posts. 
5. These lucky bloggers must be then told.
6. There is no tag backs.

11. faktaa minusta 

1. Olen oikeasti punahiuksinen.
2. Minulla on tosi huono itsetunto ja otan kaiken kritiikin heti itseeni, vaikka tiedän, että palautteita ei pitäisi ottaa liian henkilökohtaisesti.
3. Tavoittelen täydellisyyttä työssäni. Aina. Hermostun heti, jos homma ei suju niinkuin pitäisi.
4. Ensi viikolla menen viettämään synttäreitäni Turmion Kätilöiden tahtiin Tampereen Pakkahuoneelle! <3
5. Minulla taitaa olla tänään pieni krapula, vaikken eilen varsinaisesti juonut paljoa..
6. ..Mutta silti kritisoin alkoholin käyttöä ja oikeasti käytän todella, todella harvoin mitään missä on prosentteja.
7. Kai tämäkin on pakko tunnustaa vihdoin ulkomaailmalle: olen jäänyt koukkuun Big Brotheriin *häpeää* Ihan kauhea ohjelma ja haukun sitä aina, kun joku siitä puhuu, mutta jostain kumman syystä tiedän talon tapahtumista kaiken ja esitän muualla olevani tietämätön kaikesta, jotta kukaan ei arvaisi salafanitustani.
8.  Asun vielä vanhempieni katon alla.
9.  ..Ja sitten kun muutan kihlattuni kanssa, haluaisin hommata itselleni kissan. Karvattoman sellaisen = sfinxin.
10. Tylsistyn nopeasti uusiin asioihin ja haluan aina tehdä jotakin uutta.
11. Omaan toisinaan melko kärkkäät mielipiteet asioihin ja toisinaan saan kuulla niistä.




Kysymykset minulle 


1. Mitä bloggaaminen merkitsee sinulle? 
- Se on kuin kirjoittaisi päiväkirjaa. Teen sitä ainoastaan terapeuttisista syistä omaksi ilokseni. Tykkään kirjoittamisesta ja purkaa ajatuksiani johonkin.

2. Oletko leppoisa vai tulistuva persoona?
- Tarvittaessa kumpaakin. Leppoisa varmaan enemmänkin.
 
3. Miten vanhempasi suhtautuvat pukeutumiseesi?
- Hyvin. Isällä tosin toisinaan on vähän sulattelemista "rajuimpien" vaatteideni kanssa.
 
4. Mihin ammattiin olisit lapsena halunnut?
- Kliseisesti eläinlääkäriksi, niin kuin varmaan muutkin tytöt :D
 
5. Jos sinun pitäisi pärjät kymmenellä vaatteella ja kymmenellä meikkituotteella, mitkä ottaisit?
- Meikeistä: Meikkivoide, puuteri, eyeliner, ripsiväri, kosteusvoide, meikinpoistotuote, kajal, musta luomiväri, sinisyyden peittäjä ja punaisuuden peittäjä. Vaatteet: alkkarit, rintsikat, punaiset maastohousut, musta toppi, musta huppari, verkkopaita, musta korsetti, pvc-minari, pvc-toppi ja sukat!

6. Mikä on tänään piristänyt päivääsi eniten?
- Ajanvietto poikaystäväni kanssa :)
 
7. Mielipiteesi juhlapyhistä?
- Ihan kiva viettää vapaapäiviä. Joulu ja Halloween tosin ovat ehkä eniten mieleeni.
 
8.  Onko tuleva hääpukusi perinteinen valkoinen vai jonkin muun värinen?
- Varmaankin musta.. Tai violetti. Valkoinen ei oikein sovi minulle.
 
9. Muotivillitys, jota et voi ymmärtää?
- No se helkkarin tissivyö.. Okei itsekin käytän, mutta jos se ei ole tyylikkäästi aseteltu niin aivan kauhea. Ja sitten tietysti nämä luonnollisen väriset hiukset ja beiget vaatteet.
 
10. Mitä toivot, että ensi vuonna tapahtuisi?
- Saisin enemmän töitä
 
11. Mihin suuntaan et aio ikinä blogiasi viedä?
-  Paha sanoa kun kaikenlaista tänne kirjoittelen. Ehken kuitenkaan avautuisi tänne mistään työasioistani tai muista todella henk.koht. jutuista.
 

Kysymykseni muille
1. Mihin maahan et ikinä haluaisi matkustaa?
2. Mitä ruokaa vihasit ennen, mutta rakastat nyt?
3. Oletko koskaan värjännyt hiuksiasi shokkiväreillä?
4. Antaisitko kampaajalle vapaat kädet, jos hän saisi määrätä lopputuloksen kysymättä sinulta?
5. Pidätkö kosketusnäytöllisistä puhelimista?
6. Millaiseen vaatteeseen et koskaan pukeutuisi?
7. Mikä on mielestäsi tärkein luonteenpiirre ihmisessä, jos rehellisyyttä ei saisi valita?
8. Montako numeroa puhelimessasi on? (siis puhelinluettelossa)
9. Minkä asian lapsuudestasi haluaisit kokea uudelleen?
10. Kierrätkö?
11. Valitsetko seurasi ensisijaisesti ulkonäön vain luonteen perusteella?

HAASTAN!
Anttu @ Ms. Halfway done
Herainia @ Herainia's World

Sori, en keksi muita haastettavia tällä kertaa :<!

torstai 8. marraskuuta 2012

Kynsitaiteilua

Kuten olen jo maininnut, olen töissä alkanut tehdä rakennekynsiä harjoitustyöluontoisesti. Tekeminen sujuu ihan hyvin ja tosiaan geelikynsiä teen. NSI rakennekynsituotteilla teen ja olen todennut todella hyväksi. Tekemäni kynnet pysyvät ihan hyvin jo ja ainut, missä tunnen parantamisen varaa on geelin levittäminen(vaihe, jota inhoan kaikista eniten). Rakennekynnet ovat viime vuosina saaneet hirveästi suosiota, lähes yhtä räjähdysmäisesti kuin ripsipidennykset. Ajattelin tässä hieman esitellä tekemiäni kynsiä, mutta kuten sanottu, en vielä mikään superammattilainen tässä ole, mutta itse olen tässä vaiheessa aikas tyytyväinen.
Tässä tein rakkaalle serkulleni tummanvioletit kynnet, jotka "marmoroin" valkoisella geelillä. Onnistuvat aikas kivasti omasta mielestäni. Tällaisen koristeen teko on ihan mielettömän helppoa ja nopeaa. Koriste on näyttävä, muttei näytä kuitenkaan siltä, että kaikkea olisi liikaa. Tässä huomaa vielä, että geelin muodon kanssa on hieman hiomista. Kuva on siis useamman kuukauden vanha.

Tässä hieman tuoreempaa matskua. Kaverilleni tein stilettikynsiä muistuttavat kynnet, joihin tein aika yksinkertaisen koristelun. Tuli kyllä aika näyttävät.

Näissä kynsissä kokeilin ensmmäistä kertaa kultaista foliota. Nopeaa ja näyttävää. 

Ja vielä tällaiset.

Muitakin kynsiä olen tehnyt, mutta kaikista en ole saanut kuvaa, kun olen unohtanut kameran kotiin tai en ole vain muistanut ottaa. Lisäilen kynsikuvia lisää, jahka nyt ensin saan niitä tehtyä. Ripsipidennykset tuntuvat paisuvan listoistani yli ja aikaa kynsille on ollut aika vähän, vaikka melkein 5 kuukautta olen näitä väkertänyt. 

Kommentteja? :)


torstai 1. marraskuuta 2012

Nyrkkiraudalla turpaan

Käväisin tuossa pari tuntia sitten Tampereella PutkaTattoossa ottamassa viidennen leiman vasempaan nilkkaan.
Ja tulos on ihan mieletön! Kattokaa ny sitä <3
Voin kertoa, että sattui aluksi niin paljon ääriviivoja tehtäessä, että aloin miettiä, kuinka kauan pystyisin olemaan paikallani ja ylipäätään kestäisinkö loppuun asti. Onneksi ääriviivojen teossa ei mennyt kauaa, ja heti värittämisvaiheessa huomasin, ettei satu enää yhtään, vaan tunne oli lähestulkoon.. Terapeuttinen. Tatuoija huvittui, kun kerroin, että pari kuukautta sitten otin viimeksi tatuoinnin.. Itsellään kuulemma tatuoinnit lisääntyy suurinpiirtein samaa tahtia. En siis ole ainoa.

Olen ihan mielettömän tyytyväinen tähän ja ehdoton plussa tässä on se, että värejä on paljon - mustaa ei käytetty yhtään. Ääriviivat tehtiin violetilla. En malta odottaa, miltä mahtaa näyttää, jahka nyt ensin paranee.

..Sitä rupeaa jo heti taas visioimaan seuraavaa leimaa. Mulla on meneillään pieni projekti tuon selässäni olevan kissanpennun kanssa. Pitäisi saada sinne jotakin lisäystä, taustaa tai vastaavaa. Kliseisesti olen mietiskellyt pääkalloja ja ruusuja, mutta saa nähdä. Täytyy vain ensin säästellä lisää rahaa, sillä seuraava leima tulee varmasti maksamaan lähemmäs tuhatta euroa :D

Mitäs pidätte? :)

tiistai 30. lokakuuta 2012

Opiskelun alkamis fiiliksiä

Kuten olen jo maininnutkin, aloitin uuden koulun ja vuonna 2014 minusta pitäisi tulla parturi-kampaaja. Hain aikuispuolelle monimuotokoulutukseen, jossa on siis välillä ilta-, päivä- ja etäopiskelua. Tämä koulutusmuoto sopii minulle paremmin kuin nenä päähän, koska pystyn käymään töissä ja opiskelemaan samaan aikaan. Hain parturi-kampaaja alalle, sillä jostain syystä hiusten laittaminen on aina ollut todella vaikeaa ja muutenkin haluan lisätä osaamistani kauneudenhoitoalalla.

Opiskelua on kulunut nyt 3 kuukautta ja on kyllä hyvä maku tästä. Sen tosin sanon, että meillä on vähän turhankin paljon teoria-asioita kotona käsiteltävänä ja itse kun tykkään kirjoittaa muistiinpanoja ylös, koen tuskaa siitä, että joudun lukemaan sivu tolkulla tekstiä kotona. Vasta painoksi meillä ei (luojan kiitos) ole yhtään yleisaineita eli äidinkieltä sun muita. Ruotsia ja englantia tosin on pari tuntia, koska näytöissä vaaditaan niiden osaamista.

Aivan ihana tuo RazorCandin tukka. Kateus <3

Opiskelut etenee kyllä ihan hemmetinmoisella vauhdilla. Ollaan tehty hoitoja, leikattu aika paljon hiuksia ja aloitettu värjäyksiä, mutta silti tuntuu etten osaisi yhtään mitään. Permanenttirullaustakin on päästy jo kokeilemaan kakkosvuotta varten. Työssäoppimisjakson pitäisi alkaa marraskuun lopussa ja pelkkä ajatuskin jo kuumottaa, kun tuntuu etten osaa oikeasti mitään. Okei osaan nyt jotakin, mutta saa nähdä. Harjoittelemisen varaa on kyllä vielä paljonkin monessa asiassa.

Äitini pitäisi tulla tänään värjäysuhrikseni, saa nähdä kuinka käy!

Tässä vielä loppukevennykseksi kynnet, jotka tein tänään töissä eräälle kaverilleni.
Talvi tuli kynsiin. Kynsiä teen vielä harjoitusluontoisesti, joten eivät vielä mitkään täydelliset :)

torstai 25. lokakuuta 2012

Viime aikojen osteluita

Viime aikoina on tullut osteltua kaikenlaista pientä.. Ja suurempaa aina kengistä vaatteisiin ja asusteisiin. Kuvia en jaksanut millään ottaa kuin tuoreimmasta hankinnastani, Seppälästä ostettu valkoinen leopardikuvioinen paita/mekko.
Tää on ihan mielettömän kiva ja lämmin. Tähän jopa kuului tuollainen tissivyö ja se jos mikä taisi tehdä tästä aika naurettavan hintaisen. Mietiskelin tämän ostoa jo useamman päivän, kun pongasin paikallisesta Seppälästä, mutta pohjavärinsä ja hintansa takia jätin ostamatta, mutta eilen palasin sitten takaisin ostamaan, koska en saanut tätä mielestäni. Valkoinen ei ihan ensimmäisenä tule mieleeni kivasta vaatteesta. Olen jostain syystä aina kammoksunut sitä, mutta kun mustia leopardikuvioita on noin paljon, niin se tasapainottaa kivasti. 

Goottikirppikseltä tuli ostettua tällainen ihanuus, nimittäin tuo Lip Servicen Furminator korsettitoppi. Mukana tuli myös nuo punaiset karvarannekkeet ja remmit. Mieletön asu festareille, tosin en tiedä pääseekö ihan noiden remmien kanssa sisälle asti.

Pleaserin Adoret <3 Voi jeesusmaaria miten onnellinen olen nämä saatuani. Piti kyllä miljoona kertaa miettiä, ottaako 37 vai 38, mutta onneksi otin 37, sillä 38 olisi ollut varmasti liian iso. Näillä on muuten aika vaikea kävellä, kun on tottunut paksumpaan korkoon, joten en menisi suosittelemaan välttämättä ensikorkkareiksi. Nämä pääsevätkin lauantaina tulikokeeseen, nimittäin menemme poikaystäväni kanssa Tampereen Teatteriin katsomaan näytelmää. Miettikää.. Näytelmää!

Suurin haaveeni ja toiveeni ever, Jeffrey Campbellin mustat glitteri Litat! <3 Nämä maksoivat ihan perkeleesti, mutta hyvä sijoitus, sillä ovat tosi mukavat kävellä. Näissä tosiaan on puu korko ja tuo glitterin alla oleva kangas on olettaen nahkaa, eivät muuten varmaan olisi niin pirusti maksaneet. Näissä on tosi kapea lesti, joten kannattaa ottaa koko tai kaksi isompi! Itse otin 38 ja melkein voisin sanoa, että jopa 39 olisi ollut hyvä jalkaan, mutta 37 olisi ollut aivan liian pieni. Mainiot kengät arkeen ja juhlaan. Söpöt. Tosi söpöt. En kestä, että vihdoinkin sain ostettua nämä!! <3

Tässäpä olisivat suurimmat ostokseni tällä erää. Mitä olette mieltä? Tässä ihan joutuu menemään shoppailulakkoon, kun vaatemakuni tuppaa olemaan ihan himmeän kallis. Noh, seuraava suuri ostos tulee olemaan tatuointi, jonka muuten menen otattamaan viikon päästä! Kuvia tulossa varmasti :)  <3

torstai 18. lokakuuta 2012

Tanssin taikaa

Veikkaan, että useammat ihmiset eivät tiedä, mitä itämainen tanssi todellisuudessa on. Ajattelin vähän kertoa siitä lyhyesti.


Itämainen tanssi on varmasti outo käsitys sellaisille, jotka eivät tiedä, minkälaista tanssia se on. Useimmat tuntevat tämän tanssilajin nimellä napatanssi, joka kuitenkin on vähän halventava nimi tälle taidetanssille. Tämän tanssilajin harrastajat eivät koskaan puhu napatanssista, vaan nimenomaan itämaisesta tanssista.

Egyptiläiset kutsuvat tätä tanssia nimellä rags sharqi (tanssi idästä). Englanniksi tanssia kutsutaan nimillä Oriental Dance ja BellyDance.

Vaikka itämainen tanssi mielletään usein eroottiseksi tanssiksi asun ja liikkeiden takia, sitä ei voida verrata esimerkiksi stripteaseen tai muuhun vilauttelevaan tanssimiseen. Kuten aiemmin totesin, kyseessä on siis taidetanssi ja se, joka tämän lajin nimissä tanssii rumasti, saa ikuisen häpeän niskoilleen. Tätä tanssia ei tanssita pöydillä alusvaatteet päällä, vaikkakin pieni flirttailu on sallittua.

Kansantansseissa ei niin flirttailla kuin estraditansseissa, mutta hauskaa saa toki olla! Kuvassa jälleen minä.

Itämaista tanssia on monenlaista kuin myös pukujakin. Puvut eivät aina ole kaksiosaisia. Voidaan tanssia myös ns. koko puvussa, jota yleensä kutsutaan galabeyaksi. Tanssiessa voidaan käyttää myös välineitä: Isis siipiä, sormisymbaaleita, keppejä, huiveja, miekkoja ja kynttilöitä. Myös tyylejä on erilaisia. Perinteinen itämainen tanssi on se, jota itse harrastan. Perinteinen tyyli voidaan jakaa myös esimerkiksi egyptiläiseen, turkkilaiseen ja libanonilaiseen - eri maissa tanssitaan vähän eri tavalla. Oma ryhmäni tanssii egyptiläisellä tyylillä, joka on tunnettu eleganttiudestaan, kun taas turkkilainen tyyli tunnetaan iloisuudestaan. Lajista on myös eräänlaisia fuusioita, kuten tribal, jota tanssitaan usein isommassa ryhmässä, samalla tavalla kuin kansantanssejakin.
     Esimerkki tribal tyylisestä asustuksesta. Päähuivit ja sormisymbaalit ovat tämän tyylin erikoisuus!
Tribal tyylistä löytyy myös goottitanssijoita. Sashi ja Deva Matisa ovat tästä hyviä esimerkkejä.

Itämaiselle tanssille ominaisia liikkeitä ovat esim. rintakehän ja lantion iskut sekä pyöritykset, käsien käyttö, pyörähdykset, vatsarullaukset ja ravistelut (sheikkaamiset). Tanssia voi nopeasti tai hyvin hitaasti, seisten tai lattialla. Tässä osviittaa siitä, miltä itse tanssiminen voi parhaimmillaan näyttää. Kyseessä on siis ammattilainen. Monien käsitys itämaisesta tanssista on se, että se on "mummojen tanssia", sillä usein vanhemmat ihmiset kiinnostuvat tästä lajista jostain syystä. Siksi tyyli ei ole kovin suosittu nuorten keskuudessa ainakaan lähiseudullani.

Musiikit tässä tyylissä ovat yleensä arabialaisia kappaleita tai sävellyksiä. Perinteisessä tyylissä käytetään yleensä arabiaksi laulettua musiikkia, mutta fuusiotyyleissä voi käyttää oikeastaan mitä tahansa musiikkia - vaikka metallia.
Tanssia metallimusiikin tahtiin. Aivan mielentön suoritus minusta!

 Miksi harrastaa itämaista tanssia?
- Se sopii kaiken ikäisille ja kuntoisille
- Voit vahvistaa ja oppia tuntemaan eri lihasryhmiä
- Voit saada ratkaisun selkävaivoihin(vain, jos tanssit oikealla tekniikalla!)
- Kehität ryhtiä ja rytmitajuasi
- Voit olla luova ja saat eläytyä
- Kehität tasapainoasi ja koordinaatiokykyä
- Sopii myös sellaisille, jotka eivät voi tehdä isoja hyppyjä tai vauhdikkaita liikkeitä
- Saat koristautua niin paljon kuin haluat!
- Sinun ei tarvitse olla langanlaiha tanssiaksesi itämaista tanssia, muotoja siis saa ja pitää olla!
- Muista: tyyli saattaa tuntua aluksi vaikealta, etenkin jos ei ole aiemmin harrastanut mitään muuta tanssia, mutta liikkeet alkavat luonnistua enemmän ja enemmän hyvän opettajan ohjaamana.

Puvuissa on usein helmiä, kolikoita ja monia muita koristeita. Esityksissä meikki saa olla näyttävä ja koruja saa olla paljon. Kuvassa minä itse.

Olen itse harrastanut useaa eri tanssilajia alkaen baletista hip hoppiin, mutten koskaan ole saanut samanlaisia fiiliksiä mistään muusta lajista kuin itämaisesta tanssista. Tämä tyyli on tempaissut minut mukaansa, toivon mukaan ikiajoiksi. Sen avulla pystyn ilmaisemaan itseäni, harjoittamaan esiintymispelkoani ja kehittämään vatsalihaksia. Myös omien koreografioiden keksiminen on hauskaa, kun eri liikkeitä voi yhdistellä mielensä mukaan. Tämä tanssilaji antaa haastetta, enkä itsekään vielä voi 4½ vuoden harrastamisen jälkeen sanoa itseäni loistavaksi tanssijaksi.. Siihen tarvitaan ainakin kymmeniä vuosia. 

perjantai 5. lokakuuta 2012

Eläköön Nightwish!

Viime blogitekstini sisälsi aika paljon rankkaa tekstiä liittyen Aneten lähtöön Nightwishista. Voisin sanoa nyt hieman "toipuneeni" tästä shokista. Monella metallidiggarilla on varmasti jokin yhtye, joka on ehdoton ykkönen, joten tällaiset superjutut shokeeraavat. Olen tykännyt Nightwishista 5-luokalta asti ja olen jopa siitä lähtien kerännyt lehtileikkeitä Nightwishiin liittyen ja juossut keikoilla, minkä olen kerennyt. Eli suuri asia kyseessä. Porasin jo Tarjan lähdettyä ja nyt poraan Aneten lähdettyä.

Olen hiukan ehtinyt tutustua tuohon Floor Janseniin ja hänen ääneensä. Ihan hyvältähän se kuulostaa ReVampissa, sitä en kiellä. Mutta en kyllä vielä tässä vaiheessa sulata hänen vetoaan Last Ride Of The Daysta. Kyseisessä biisissä(ja aika monessa muussakin, missä Floor laulaa NW:n biisejä) Floorilla on hirveän hiljainen ääni(johtunee varmaankin flunssasta, joka hänellä on ollut, mutta kyllä se Tarja/Anettekin vetivät täydellistä settiä flunssaisina), eikä hänen englantinsa lausuntakaan ole niin selvää kuin Anetella(parempaa tosin kuin Tarjalla). Uskon ja toivon, että Floor tsemppaa jatkossa laulunsa kanssa, eiköhän häneltä voida hyvää settiä odottaa ainakin ReVamp vetojen perusteella :)

Tässä hyvä esimerkki siitä, mihin Floor todella pystyy. Hyvää settiä tämä!
..Ja tässä taas menee ihan riman alta. Toivotaan, että laulu paranee jatkossa.

Hirveä ikävä on Anettea bändiin, pidin hänestä ihan mielettömästi niin laulajana kuin esiintyjänäkin, mutta kuten joku Nightwish foorumilla sanoi: Niin kauan kun Tuomas Holopainen tekee bändin sanat ja sävellykset, Nightwish on turvassa. Ja tämä on totta. Pitää muistaa, minunkin, että Nightwish on bändi. Se ei ole Tarja, Anette tai kukaan muukaan. Bändeissä laulajat ja soittajat vaihtuvat toisinaan ja tämä ei siis ole mikään poikkeus. Media on tehnyt asiasta niin ison jutun, että se alkaa jo paisua liiaksikin.

Mutta sen vaan sanon, että kun niin pitkään monet aliarvioivat Anetenkin ääniskaalaa, niin sama tapahtuu nyt minun osaltani Floorin suhteen, johon tunnutaan suhtautuvan paremmin kuin Anetteen aikoinaan(Floorhan on tunnettu metallimaailmassa entuudestaan, Anette taas tuli ihan puskista). Saa nähdä, tekevätkö jätkät tuosta hollantilaisesta virallisesti laulajansa. Toisaalta olisi ihan hyvä, sillä Floorhan kuuntelee metallia myös vapaa ajallaan, hän on intohimoinen musiikin suhteen ja mielestäni noita kahta elementtiä tarvitaan ollakseen metallibändissä, etenkin näinkin suuressa kuin Nightwish. Olisi tosi tuskallista jäädä taas odottamaan laulajan valitaa pitkäksi aikaa, niin kuin viimeksi.

Kuten jo aiempaan merkintääni laitoin, älkäätten tehkö tästä mitään Nightwish battlea, ainakaan minun blogiini :) Asiasta voi keskustella täällä asiallisesti ja tietysti haluan kuulla ihmisten mielipiteitä tähän! Mölyt kuitenkin pidetään siellä omassa masussa tai sitten raivotkaa jossain muualla. Pääasia on se, että bändi on yhä pystyssä. Kauheampaa olisi ollut sen loppuminen.

tiistai 2. lokakuuta 2012

The End of Life

Piti alunperin tulla tänne blogiin mainostamaan uutta tukkaani, joka eilen iltakoulussa värjättiin mulle. Tai no, ei se nyt niin uusi ole, mutta värjäsimme tuon hirveän tyvikasvun kunnon punaiseksi.
Tuo etutukka ei oikeasti ole mikään vihreä. Seisoin vihreiden roikkuvien kasvien edessä tuota kuvatessani, joten väri heijastuu siitä..
Muokkaamaton kuva, kerrankin.

Varoitus! Alla oleva teksti on kirjoitettu syvän vitutuksen vallassa isolla V:llä!

Mutta joo. Kuten otsikko kertoo, niin olen koko eilisen illan kironnut sitä, että Anette lähti Nightwishista. Sain kuulla tästä vasta koulusta tultuani, kun kaverini kysyi, että mikä se juttu oikein oli. No, tietysti Iltalehden otsikot olivat pullollaan tätä otsikkoa ja alkoi ottamaan ihan vietävästi pattiin.
Aiemmin nimittäin olin lukenut sellaisen tekstin, jossa Anette oli blogissaan tilittänyt, kuinka hän oli joutunut sairaalaan ja muu bändi kehtasi korvata hänet Kamelotin parilla lehmälaulajalla. Kuten Anette nerosti blogissaan tokaisikin " Ei se Rihannakaan ota Britneyta tuuraamaan itseään sairaskohtauksen tapahtuessa".

Kirjaimellisesti alkoi savu nousemaan silmistä. Onko Nightwishin pojat niin *kaikki maailman kirosanat* idiootteja, että vain raha ja esiintyminen on tärkeintä nykyään!? Tässä voisi ihan sanoa, että on ihan perhanan hyvä asia, että Anette lähti, ihan vain siksi, että hänen ei tarvitsisi enää katsella tuota tonninsetelin kuvat silmissä olevia suomalaisidiootteja - bändikavereitaan.

Noh, tämä "näköjään rahanahne bändi", elämäni suola, on korvannut Aneten After Foreverin laulajalla Floor Jansenilla, joka muuten on äänialaltaan ihan samanlainen kuin Anette. Onneksi Anette on sentään persoonallisempi.. Anette oli ihan mahtava laulaja ja aina niin energinen, eikä hänessä koskaan paistanut ylimielisyys tai mikään muukaan paha - ei tietenkään, koska hän on ruotsalainen ja välittää muustakin kuin vain siitä, että shown on jatkuttava ja rahaa sataa.

Olen ihan hemmetin rasittunut ja Facebookkini satelee tekstejä " Hyvä että lähti sekin ämmä raakkumasta!" sellaisilta ihmisiltä, jotka eivät koko bändiä ole koskaan kuunnelleet tai eivät tiedä siitä yhtään mitään. Ilmeisesti tuollaiset ihmiset luulevat Tarjan palaavan takaisin bändiin, mitä ei varmasti tule koskaan enää tapahtumaan. Anette takaisin ja sillä siisti! Ei se Imaginaerum ja Dark Passion Play turhaan myyneet helvetisti, jos Anette surkea olisi.

Jos todella Anette nyt virallisesti häipyi bändistä, niin tuskinpa seuraava laulajakaan saa parempaa vastaanottoa kuin mitä Anette sai. Että hyvää vappua, Aneten vihaajat!

Raah. Miksi juuri Nightwish... *dramaattista vollotusta*


Ps. Jos joku kysyy, "Etsä enää tykkää nyt Nightwishista?" niin vastaus: tykkään, mutta olen syvästi pettynyt.

perjantai 28. syyskuuta 2012

Katsastus menneisiin vuosiin.. ja tulevaisuuteen!

Satanica pienenä menossa joukkuevoimistelutreeneihin..
10 vuotta sitten..
Harrastin joukkuevoimistelua
Kisasin joukkuevoimisteluryhmäni kanssa ympäri Suomea
Minulla oli vielä omanväriset hiukseni - kuparinpunaiset
Aloitin kavereideni kanssa kirjoittamaan kaikennäköisiä romaaneja. Niitä vihkoja on varmaan monia kymmeniä, joihin rustasimme koiratarinoita suurimmaksi osaksi.

5 vuotta sitten..
Olin epäsuosittu tyylini ja kiusattujen kavereideni takia
Olin ylä-asteella
Koin tyylinmuutos kriisiä emohevarigoottitaviksesta "hevariksi" ja siitä gootiksi
Minulla ei ollut minkäänlaista tyylitajua. Yhdistelin esimerkiksi kasoittain erivärisiä helmiä ja hirveitä raitasukkahousuja ja meikkasin ilman mitään pohjustusta. Hyi stana, sanon. Ja se juurikasvu...

3 vuotta sitten...
Kävin kosmetologikoulua
Tyylini alkoi kehittyä parempaan suuntaan
Opin meikkaamaan paremmin
Kiinnostuin enemmän pvc-vaatteista

1 vuosi sitten...
Menin kihloihin poikaystäväni kanssa
Valmistuin kosmetologiksi
Tatuoin 2 tähteä olkapäihini
Aloin värjäämään otsatukkaani shokkiväreillä
Kokeilin sivusiiliä, jonka totesin liian epäkäytännölliseksi

Kuluneena vuonna..
Kävin Tuskassa poikaystävän ja siskoni kanssa
Aloitin parturi-kampaaja opinnot
Sain kosmetologin töitä osa-aikaisena
Tein siivous hommia kesätyönä
Tatuoin peräti 2 tatuointia molempiin nilkkoihin (toinen tosin vasta tulossa..)
Esiinnyin ensimmäistä kertaa yksin itämaisen tanssin tiimoilta suht. ison yleisön edessä
Hyvin rakas mummoni menehtyi
Aloitin keräilemään Ginga-tavaraa hyvin tiuhaan tahtiin
Olen käynyt tavallista useammalla keikalla

Eilen minä...
Hain Herzun armeijasta lomille luokseni
Kävin Hesburgerissa
Olin koulussa ja leikkasin ensimmäistä kertaa polkkatukan(harjoituspäälle tietenkin)

Tänään minä...
Menen katsomaan Herzun kanssa Sonata Arcticaa Tampereelle!! <3
Laitan uudet kengät ensimmäistä kertaa jalkaan
Stressaan ylipitkästä otsiksestani, kun en ehtinyt leikata sitä
Ärsyynnyn sateesta..

Huomenna minä...
Menen tanssitreeneihin
Hengailen kotona
Nautin Herzun seurasta <3


Ylihuomenna minä..
Vien Herzun takaisin armeijaan
Teen varmaan ruokaa...?
Valmistaudun alkavaan koulu ja työviikkoon

Vuoden päästä minä...
Aloitan viimeisen vuoden parturi-kampaaja opinnoissa
Toivon mukaan kehityn rakennekynsien tekemisessä
Teen vielä kosmetologin töitä paikkakunnallani (toivon mukaan)
Olen varmaan enemmän ja enemmän tatuointien peitossa

Haastan Antun tekemään tämän saman~ 


perjantai 14. syyskuuta 2012

Hopeanuoli ihon alle


(Kopioitu toisesta, Gingaa käsittelevästi blogistani)

Kaikki tietävät suuren Hopeanuoli faniuteni?

Kauan mainostamani Hopeanuoli tatuointi on nyt otettu nilkkaan ja teki muuten kipeää. Erityisesti väritysvaiheessa vääntelin ja kääntelin itseäni, kun sattui ihan penteleesti, vaikka moni sanoo, että nilkkaan ei satu yhtään(esim. äitini sanoi).
Hieman making of- kuvaa. Joku varmasti toteaa tässä kohtaa, että "Just. Odotin jotain ei-niin-perus asentoa", mutta kerron jo tässä kohtaa, että juuri tämä kuva Ginistä on minusta se kaikkein paras, jonka animaattorit ovat koskaan tehneet. Mikään anime kuva Ginistä ei ole niin hyvä kuin tämä ja tällä kuvalla ja asennolla on minulle hyvin paljon merkitystä - onhan se sentään suomalaisten VHS kansien etu- ja takakannessa. Itselläni on 90-luvun versio 4 VHS:stä, jossa tämä Gin on takakannessa(joka muuten on ehdoton suosikkini suomi dubbi versioista).

Mielestäni tatuoijani sai hyvin tehtyä värit kuvaan ja muutenkin jälki on mielestäni täydellistä, jos lähdetään siitä, että anime-Ginin jäljentäminen - jopa läpi piirrettynä - on todella vaikeaa. Kuvan tekemiseen meni melkein kolme tuntia, 10 minuutin tauko mukaan luettuna. Kuva siis tosiaan piirrettiin läpi tatuoijalleni antamasta kuvasta ja se läntättiin iholleni sitä kautta. Koska kuva kiertyy hieman nilkkani ympärille, siitä on tosi vaikea ottaa mitään niin sanottua "edustuskuvaa", koska oikein missään kulmassa kaikki kohdat eivät pääse oikeuksiinsa, mutta sain napattua aika hyvän kuvan lopputuloksesta peilin kautta.
Kuten näkyy, kuva on juuri otettu. Koko tatuoitu alue punoittaa vielä tuntienkin jälkeen. Värit eivät punoituksen takia ole vielä kunnolla tasoittuneet, koska ihoni on sen verran herkkä, että valkoinen väri näyttää vielä lähemmäs vaaleanpunaiselta kuin valkoiselta, mutta otan tulevaisuudessa uudemman kuvan, niin näette "lopputuloksen". Jalat jäävät tässä kuvakulmassa hieman varjoon. Livenä kuva on vieläkin mielettömämpi ja Ginin turkin väri on sinertävämpi, ei harmaa.

Joku varmaan tulee kysyneeksi hintaa. 120e maksoi tämä, koska ei ole järin suuri. Mustavalkoisena olisi ollut kalliimpi, sillä käsittääkseni musta väri on kaikista kalleinta(tai sitten yhden tietyn värin käyttö laajalle alueelle maksaa, en tiedä).

Olen jo useamman vuoden miettinyt Ginga-aiheista tatuointia, enkä voisi tyytyväisempi olla ^_^ Jatkuvasti nostelen maastohousujeni punttia ja ihastelen kuvaa. Jää nähtäväksi, tulenko tätä kuvaa jatkamaan esimerkiksi Ginga- kanjeilla tai jonkinlaisella taustalla, mahdollisesti, mutta vasta paljon myöhemmin. Tässä on meneillään pari muutakin tatuointiprojektia: yksi uusi ja selässä olevan kissatatuointini jatkaminen jollakin tavalla.

Mitä mieltä olette uudesta tatuoinnistani? Omistatteko itse Ginga tatuointia ja jos omistatte, niin millaisen? Olisiko lukijoillani ehdotuksia tämän kuvan jatkolle? ^_^

maanantai 10. syyskuuta 2012

Today's Outfit

Oli eilen aamulla ihan mielettömän tylsää ja ajattelin tehdä videon sen hetken lookista, joka on aika mustanpuhuva, kuten tavallista.

Pikaisesti kuvattu, joten älkää ihmetelkö :'D

lauantai 1. syyskuuta 2012

Who Is Satanica?

Kuka on Satanica?

(c) Sami Aalto
Olen Satanica, tämän blogin pääpiru ja taiteellinen johtaja. Olen 22 -vuotias (25.11.1992) Tampereella asusteleva alternativesynkiö, jonka elämän suolaa ovat metallimusiikki, itämainen tanssi, malleilu ja Hopeanuoli. Rakastan myös kaikkea "pinnallista", kuten meikkaamista, tukanlaittoa ja vaatteita, mikä heijastaakin työhöni, olen nimittäin ammatiltani parturi-kampaaja. Takaa löytyy myös kosmetologin perustutkinto ja ylioppilaan paperit.

Zombiecaan kirjoittelen kaikenlaista maan ja taivaan väliltä liittyen itsekkäästi minuun. Eniten tulee varmaan kirjoiteltua harrastuksistani, mutta kirjoittelen myös mielipiteitä ja muuta syvällisempää. Aiheita saa toki ehdotella! Kirjoitan myös Tähdenlento -blogia, joka käsittelee suosikkisarjaani, Gingaa aka Hopeanuolta.

Kuva (c) Samppa Erkkilä
Vaatteet: Underground Store
Hiukset: Hius- ja kauneushoitola Kiva
Ajatusmaailmaltani olen todellinen haaveilija. Tykkään pohdiskella asioita syvällisesti. Vaikka ulkoisesti saatankin olla hiljainen ja ujo, sisäisesti olen hyvinkin äänekäs. Pään sisällä tapahtuu koko ajan jotain. Parhaiten ilmaisen itseäni tanssien ja kirjoittaen. Tykkään olla luova ja näyttävä, mutta hillitymmin. Inhoan isolle porukalle puhumista, joten minulle sopivin ilmaisutapa on hiljainen, mutta kuitenkin näkyvä. Erityisesti tanssimisesta olen saanut hirveästi itsevarmuutta ja voimaa. Minua ei kannata aliarvioida, saatan nimittäin yllättää~

Tanssimisesta puheenollen, sitä on tullut harrastettua 5-vuotiaasta saakka. Voisin sanoa kokeilleeni vähän kaikenlaista, mm. joukkuevoimistelua, klassista balettia, nykytanssia ja jopa hip hoppia. Itämainen tanssi kuitenkin vei sydämeni vuonna 2008 ja sillä tiellä on jatkettu tähän päivään saakka aktiivisesti. Esiinnyn sekä soolona, että ryhmässä. Kuulun esimerkiksi tamperelaiseen American Tribal Style tanssiryhmään nimeltä Louhen Tyttäret ja Belly Dance Pirkanmaahan, joka puolestaan kattaa perinteisempää itämaista. 

Vähän aikaa sitten aloitin myös malliharrastuksen. Sen tiimoilta minulla ei toistaiseksi ole kovin suurta kokemusta, lukuunottamatta muutamia kuvauksia ja Underground Model 2015 -kilpailun finaalissa olemista. Kuvauskeikkoja teen lähinnä Pirkanmaalla ja Helsingissä. Pituudeltani olen 155cm ja vaatekoko S-M. Painoani en kerro, kääk ;) Portfolioni on esillä blogin Facebook sivulla. Joitain kuvia lisään myös tänne blogiin.

Ihailen aitoja ja luovia ihmisiä. Suurimpia esikuviani ovat mm. Adora Batbrat, Chloe Lukasiak, Maddie Ziegler ja Diana Bastet. Suurin osa tanssijoita, yllättäen.

(c) Sanni Saarenmaa
Blogin lisäksi minut löytää:

Youtube: XMedusaX6
Instagram: Satanicanoir
Deviantart: xxDemonicaxx
e-mail: raisanen.satu@gmail.com

Muistakaa käydä tykkäilemässä myös Zombiecan Facebook sivusta! :)